Tasakatto riskirakenne tutuksi -artikkeli by Lintukangas

Tasakatto riskirakenteena? – Kyllä. Tasakatto on vaurioitumisherkkä rakenne, joka on luokiteltu riskirakenteeksi Asuntokaupan kuntotarkastuksen suoritusohjeessa KH 90-00394. Tässä kirjoituksessani kerron, miksi näin on ja mitä se tarkoittaa asuntokaupan kuntotarkastuksen näkökulmasta.

Mikä on riskirakenne?

Riskirakenne on talon rakennetyyppi, joka on todettu käytännössä ja rakenteita tutkittaessa vaurioherkäksi rakenteeksi. Rakenteen vaurioitumista ei voida aina havaita vain pinnoilta tehtyjen havaintojen perusteella vaan rakenteen toimivuus pitkällä aikavälillä tarvitsee tarkempia tutkimuksia eli rakenteen avauksen.

Vaurioitumisherkkyys – eli riski rakenteen vaurioitumiselle – on huomattu vasta jälkikäteen. Riskirakenteille on tyypillistä, että rakenteeseen syntyneen vaurion syynä on kosteuden pääseminen rakenteeseen esimerkiksi lumen, jään, sulamisvesien tai sisäilman kosteuden tiivistymisen johdosta.

Riskirakenteen kunto, eli onko vaurio toteutunut, tulisi pyrkiä aina selvittämään asuntokaupan yhteydessä. Yleensä tämä on mahdollista vain rakennetta avaamalla. Alan kokenut ammattilainen pystyy arvioimaan, onko rakenne riskirakenne, ja millainen riski rakenteeseen liittyy.

Tasakatto riskirakenteena

Loiva pulpettikatto ja tasakatto voivat esiintyä samassa rakennuksessa. Samoin tasakatto voi muodostua osaan rakennusta muutostöiden johdosta.

Tasakatto oli tyypillisin rakenneratkaisu 1960 ­– 1980 -luvuilla. Alun perin tasakattoja rakennettiin lähinnä julkisiin rakennuksiin, mutta 1970-luvun alusta lähtien tämä rakennustapa valtasi myös pientalorakentamisen. Tasakaton suosiota vauhditti se, että katto antoi talon muodon suunnitteluun enemmän mahdollisuuksia kuin perinteinen harjakatto.

Tasakaton ongelmat liittyvät muun muassa vedenpoistokaivojen huollon laiminlyöntiin, liian matalaan rakenteeseen, liian pieniin kallistuksiin ja lyhyisiin tai olemattomiin räystäisiin.

Vaikka rakennuksessa olisikin harjakatto, voi siihen erilaisten tilaratkaisujen vuoksi muodostua tasakattorakenne. Tällainen muodostuu esimerkiksi kaksikerroksiseen rakennukseen, jos yläkertaan rakennetaan ”kylmä” parveke ja alapuolelle jää lämpimiä asuintiloja.

Tasakatto 2. havainnekuva

Tasakatto riskirakenteena – tuuleentumattomuus suurin riski

Tasakattorakenteen mataluus johtaa heikkoon tuuleentumiseen yläpohjatilassa. Yläpohjatilaan ei muodostu riittävää korkeuseroa tuloilmareitin ja poistoilmareitin välille, jolloin luonnollinen tuuleentuminen rakenteessa on heikko alhaisen paine-eron vuoksi. Aina näitä ilmavirtaus reittejä ei edes ole rakenteessa. Tasakattoja on tehty räystäättöminä, jolloin tuuleentumisen edellytyksistä ei ole huolehdittu rakentamisen aikana.

Mikäli lämmin sisäilma pääsee rakenteeseen ilmansulun tai höyrynsulun puutteiden vuoksi, voi sisäilman kosteus tiivistyä vedeksi yläpohjatilassa ja vaurioittaa rakenteita. Näitä vauriotiloja rakenteessa ei pysty havaitsemaan vain pinnoilta tehtyjen havaintojen perusteella.

Lue lisää aiheesta tasakatto riskirakenteena omakotilehdet.fi

Kattomateriaalin tiiveys

On tärkeää tarkkailla vuosittain katemateriaalin saumojen ja liittymien tiiviyttä, jottei ulkopuolinen kosteus pääsisi vaurioittamaan rakenteita. Lisäksi on syytä huolehtia sade- ja sulamisvesien poisohjautumisesta. Tyypillinen huollon ja kunnossapidon puute on kattokaivon likaisuus, jolloin vesi patoutuu katolle ja aiheuttaa merkittävän vaurioitumisriskin rakennukselle.

Tasakaton osalta on tärkeää huolehtia katemateriaalin kestävyys vedenpainetta vastaan ja uusia ajoissa tarvittaessa katemateriaalia, jotta vedenpitävyys on varmistettu.

Tasakatto riskiraketeena – muutos harjakatoksi

Asuntokaupan kuntotarkastuksella kiinnitetään huomiota rakennuksen muutostöihin. Alun perin tasakattoinen on saatettu muuttaa harjakatoksi, mutta riski voi edelleen piillä rakenteessa. Usein harjakatto on rakennettu tasakattorakenteen päälle, ilman että rakennetta on purettu pois. Mikäli tasakattorakenteen tuuleentumisesta ei ole huolehdittu on edelleen rakenteessa riski sisäilman kosteuden tiivistymiselle rakenteeseen ja vaurioitumisen riski. Lisäksi purkamaton tasakattorakenne voi mahdollisessa palotilanteessa vaikeuttaa sammutustöitä.

ESIMERKKI https://www.uusimaa.fi/paikalliset/4258219

Sammuttaminen ja talon kattorakenteiden purkaminen samanaikaisesti teettivät melkoista haastetta palomiehille.

”Se on vanha tasakattoinen talo, johon on rakennettu myöhemmin harjakatto. Niitä rakenteita oli hankala purkaa, kun bitumin alla välikatossa palaa. Alussa palo oli sen verran raju, että tuli pääsi leviämään kauttaaltaan”, pelastajien työstä yövuorossa vastannut päivystävä palomestari Petri Lyttinen Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoo.

Tasakatto riskirakenteena – huoltoa ja tarkkailua

Tasakatto riskirakenteena tarkoittaa, että rakenteen vuosittainen tarkkailu ja huoltotyö on erityisen tärkeää, jotta riskit eivät pääsisi realisoitumaan.

Huoltotoimenpiteinä katon puhdistus ja tarkastus tulee tehdä vähintään kahdesti vuodessa. Keväisin ja syksyisin tulee tarkastaa kaivot, vedenohjaus, katemateriaalin tiiveys, saumojen tiiveys ja reunapellitykset, mahdolliset halkeamat ja epätiiveyskohdat on massattava umpeen. Mikäli olet epävarma katon tarkastamisen suhteen, älä epäröi vaan pyydä ammattilainen paikalle tarkastamaan. Teemme myös yhden rakenneosan tarkastuksia tarvittaessa.

Tasakatto riskirakenne ja kunnon tutkiminen asuntokaupan yhteydessä

Asuntokaupan kuntotarkastuksessa tutustumme aina talon piirustuksiin. Kuntotarkastajan näkökulmasta, ja tarkastuksen onnistumisen kannalta, on tärkeää, että tarkastushetkellä on käytettävissä kaikki talon piirustukset ja asiakirjat. Kokenut kuntotarkastaja osaa kartoittaa talon riskin paikat ja arvioida rakenteiden avauksien tarpeellisuuden sekä määrän.

Kuntotarkastuksessa käymme läpi kaikki riskirakenteet ja suosittelemme tarvittavia toimenpiteitä niiden kunnon selvittämiseksi. Tarkastuksen aikana arvioimme lisäksi riskirakenteen vaurioitumisherkkyyden tai seikat, jotka vähentävät tai lisäävät vaurioitumisen mahdollisuutta.

Riskirakenteista annetaan lähes aina suositus, että rakenteen kunto tulee selvittää kuntotutkimuksella eli rakennetta avaamalla. Pintakosteuden tunnistimella tehty kartoitus ei ole riittävä tapa selvittää vaurioitumisherkän rakenteen kuntoa. Rakenteen kuntotutkimus tulee aina perustella selkeästi kuntotarkastusraportissa. Tekemättömät jatkotutkimukset ovat aiheuttaneet valitettavan paljon asuntokauppariitoja. Kunto tulee selvittää aina ennen kauppoja, ja lisätutkimussuosituksiin on näin suhtauduttava mitä vakavammin.

Tasakatto riskirakenteena edellyttää yleensä rakenteen avausta eli kuntotutkimusta. Koska vaurioituminen alkaa rakenteissa, pintakosteudentunnistimella kartoittaminen ole riittävä tapa selvittää rakenteen toimivuutta pitkällä aikavälillä. Teemme avaukset aina siististi ja tarvittaessa rakenne suljetaan mahdollisimman huomaamattomaksi, ei kuitenkaan näkymättömäksi.

Kuntotutkimuksen lisäksi voimme ottaa avauksesta materiaalinäytteitä laboratorioanalyysiä varten.

Laatu – ammattitaito – turva. Laadukkaasti ja ammattitaitoisesti tehty kuntotarkastus luo turvaa asuntokauppaan