Tasakatto oli tyypillisin rakenneratkaisu 1960 ­– 1980 -luvuilla

tasakatto ja pulpettikatto voivat olla saman rakennuksen kattomuotoja
Loiva pulpettikatto ja tasakatto voivat esiintyä samassa rakennuksessa. Samoin tasakatto voi muodostua osaan rakennusta muutostöiden johdosta.

Tasakatto oli tyypillisin rakenneratkaisu 1960 ­– 1980 -luvuilla. Alun perin tasakattoja rakennettiin lähinnä julkisiin rakennuksiin, mutta 1970-luvun alusta lähtien tämä rakennustapa valtasi myös pientalorakentajat. Tasakaton suosiota vauhditti se, että katto antoi talon muodon suunnitteluun enemmän mahdollisuuksia kuin perinteinen harjakatto.

Tasakaton ongelmat liittyvät muun muassa vedenpoistokaivojen huollon laiminlyöntiin, liian matalaan rakenteeseen, liian pieniin kallistuksiin ja lyhyisiin tai olemattomiin räystäisiin.

Vaikka rakennuksessa olisikin harjakatto, voi siihen erilaisten tilaratkaisujen vuoksi muodostua tasakattorakenne. Tällainen muodostuu esimerkiksi kaksikerroksiseen rakennukseen, jos yläkertaan rakennetaan ”kylmä” parveke ja alapuolelle jää lämpimiä asuintiloja.

Tasakatto rakenteen tuuleentumattomuus riskinä

Tasakattorakenteen mataluus johtaa heikkoon tuuletukseen yläpohjassa. Kun lämmin sisäilma pääsee rakenteeseen, tiivistyy se kylmässä tilassa kosteudeksi. Syntyy otolliset olosuhteet kosteusvaurioille. Näitä vaurioita on vaikea nähdä päältä päin. Joskus ne havaitaan vasta asukkaiden saamien oireiden syitä selvitettäessä. Lue lisää tasakatosta omakotilehdet.fi

Vedeneristeen merkitys

On tärkeää tarkkailla vuosittain vedeneristeen saumojen tiiviyttä, jotta ulkopuolinen kosteus pääsisi vaurioittamaan rakenteita.

Kuntotarkastuksessa nämä rakenteet suositellaan aina tutkittavaksi rakennetta avaamalla.

Avaus tulisi tehdä sisäpuolelta, jotta ei rikottaisi eristemateriaalia. Luonnollisestikaan rakennuksen kattoa ei kuntotarkastuksella voida avata lukuisista kohdista, joten on mahdollista, että vauriot jäävät löytämättä. – Siksi oman tasakaton vuosittainen tarkkailu on erityisen tärkeä huoltotoimi.

Huoltotoimenpiteinä katon puhdistus tulee tehdä vähintään kahdesti vuodessa. Keväisin ja syksyisin tulee tarkastaa kaivot, sadevesikourut ja reunapellitykset, halkeamat on massattava umpeen.

Usein kuntotarkastuksella näkee tasakattojen muutoksia harjakattoisiksi. Tämä voi olla hyvä ratkaisu lisätilan saamiseksi ja tasakaton korjaamisen tai uusimisen sijasta. Tulee kuitenkin varmistaa, ettei vanha kosteusvaurioitunut kattorakenne eristeineen jää harjakaton alle/sisään. Kastuneet rakenteet aiheuttavat helposti sisäilmaongelmia vaikka ne olisivat välillä kuivuneetkin.

Kattoikkuna avartaa – ja lisää kosteusvaurion riskiä

Kattoikkuna luo pieneen tilaan valoa ja avaruutta. Mikä olisikaan mukavampaa, kuin katsella kylvyssä kattoikkunasta välkkyvää tähtitaivasta. Mutta – tässäkin rakenteeseen piilee riskinsä.

Kattoikkunoiden tiivisteet menettävät vanhetessaan tiiveytensä eikä niiden liitoksia ole suunniteltu kestämään veden tai jään painetta. Kattoikkuna vaatii näin säännöllistä huoltamista, jotta ulkopuolinen rasitus ei pääse vaurioittamaan rakenteita.

Toinen riski piilee ikkunan tukirakenteissa. Jos tukirakenteita ei ole rakennettu oikein, niin että yläpohjan tuuleentuminen toteutuu myös ikkunan kohdalla, voi yläpohjaan tiivistynyt kosteus vaurioittaa rakennuksen rakenteita. Kuntotarkastuksen yhteydessä tämä rakenne olisi aina tutkittava rakennetta avaamalla.

Vesikatteen suuntainen yläpohjarakenne

Rakentamisessa käytetään yleisesti vieläkin vesikatteen suuntaisia, vinoja, yläpohjaratkaisuja. Tämä on tavallinen ratkaisu esimerkiksi 1½-kerroksisissa taloissa.

Kosteusteknisen toiminnan kan­nalta tärkein asia on tällaisen rakenteen riittävä tuulettuminen; Jos rakenne ei pääse tuuleentumaan voivat kosteusolosuhteet rakenteessa muodostua sellaisiksi, että ne ajan saatossa vaurioituvat. – Tuuleentumisrako on esimerkiksi voitu syystä tai toisesta tukkia eristeellä.

Rakenteeseen kohdistuu aina kosteusrasitusta lämpimän sisäilman johdosta. Viileässä lämmin ilma

tiivistyy kosteudeksi. Myös vesikatteen alapintaan voi tiivistyä kosteutta, joka liian tiiviissä rakenteessa imeytyy edelleen lämmöneristeeseen.

Nykyisin yläpohjarakenteen ja vesikatteen välissä tulee suositusten mukaan olla vähintään 100 mm:n tuuletusväli.

Näitä erilaisia rakenneteknisiä ilmiöitä kutsutaan konvektioksi, diffuusioksi ja kondensoitumiseksi.

  • Konvektio on ilman mukana siirtyvää kosteutta
  • Diffuusio on kosteuden siirtymistä suuremmastsa pitoisuudesta laimeampaan pitoisuuteen
  • Kondensoituminen on kosteuden tiivistymistä vesihöyrystä nesteeksi

Jos epäilet katon tai kattoikkunoiden tilaa, ota yhteyttä asiantuntijoihimme. Ratkotaan mahdolliset ongelmat ja riskit yhdessä.

Turvallisemman ja terveellisemmän asumisen puolesta, Lintukankaan ammattilaiset

Jesse Karhu, Jussi Lintukangas, Riikka Lintukangas

Kokemusta ja ammattitaitoa

Laatu – ammattitaito – turva

#rakkaudestarakennuksiin