Sisäilmatutkimus asuntokaupan yhteydessä

Sisäilmatutkimus asuntokaupan ehtona

Joskus asuntokaupan toteutumisen ehdoksi asetetaan sisäilmatutkimuksen tekeminen. Jos asuntokaupan ehtona on sisäilmatutkimus, niin silloin pitäisi olla selkeämmin määritelty, mitä tällä tarkoitetaan. Halutaanko tutkia mikrobeja, VOC- tai PAH-yhdisteitä, tupakansavun kulkeutumisen huoneilmaan, ilmanvaihtoa vai jotain muuta? Yleensä asuntokaupan yhteydessä tehtävä sisäilmatutkimus tarkoittaa nimenomaan mikrobitutkimusta. Syy tutkimuksen teettämiselle voi olla esimerkiksi se, että asunnossa on ollut vesivahinko, joka on jo korjattu, mutta ostaja haluaa varmistua ettei sisäilmassa ole terveydelle haitallisia mikrobeja.

Onko sisäilmatutkimus luotettava?

Sisäilmatutkimus on luotettavimmillaan rakennusteknisen asiantuntijan tekemä aistien varainen tutkimus, jossa arvioidaan riskinpaikat ja otetaan tarvittaessa materiaalinäyte havaintojen tueksi. Sisäilmasta kerättävään ilmanäytteeseen, kuten pintanäytteeseenkin, liittyy kuitenkin paljon epävarmuustekijöitä. Testausmenetelmät eivät ole vielä standardisoituneet, niin että olisi olemassa raja-arvoja, joiden ylittyessä voidaan todeta sisäilman olevan varmuudella haitallista terveydelle. Ihmiset reagoivat eri tavalla eri pitoisuuksiin, ja eri vuodenaikoina saadaan täysin eri tuloksia. Täysin puhdasta sisäilmaa ei ole, sillä luonnostaan sisäilmassa on kaikenlaista epäpuhtautta. Ulkoilmassakin on lattiasieni-itiöitä, emmekä sairastu siihen.

Asumisterveysasetuksessa määritellään toimenpiderajan ylittyminen

Sisäilmasta ja mikrobeista todetaan Asumisterveysasetuksessa seuraavasti:

20 § MIKROBIT

Toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua.

Mikrobikasvu todetaan ensisijaisesti rakennusmateriaalista mikrobien kasvatukseen perustuvalla laimennossarja- tai suoraviljelymenetelmällä ja mikroskopoimalla tehdyllä analyysillä. Mikrobihaitta voidaan todeta myös 6-vaiheimpaktorilla otetun ilmanäytteen tai pintasivelynäytteen laimennossarjamenetelmällä tehdyllä analyysillä. Ilmanäytteen osalta on oltava ilman mikrobipitoisuuden lisäksi myös muuta näyttöä toimenpiderajan ylittymisestä.

Rakennuksen mikrobikasvun arviointiin voidaan käyttää laimennossarja- tai suoraviljelymenetelmän lisäksi myös muuta menetelmää, jos menetelmän luotettavuus on osoitettu 4 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla tai menetelmällä saatujen tulosten yhtenevyys laimennossarjamenetelmällä saatuihin tuloksiin on varmistettu.

Tarvitaanko sisäilmatutkimusta? Pyydä asiantuntijalta lausunto!

Jos sisäilmassa epäillään ongelmia, kannattaa aina pyytää asiantuntijalausunto rakennustekniseltä asiantuntijalta, joka arvioi mahdolliset riskitekijät ja riskin paikat. Asunto-osakeyhtiössä tarkempien tutkimusten tekeminen kuuluu taloyhtiölle, joka on vastuussa mahdollisista rakenteiden ongelmista.

Lue lisää aiheesta: