

Sisäilmatutkimus – tietoa rakennus terveydestä
Sisäilmatutkimus tarjoaa aistinvaraista havainnointia tarkempaa tietoa rakennuksen ilmasto-olosuhteista ja samalla itse rakennuksesta. Tutkimustuloksia voidaan näin käyttää jatkotoimenpiteiden suunnitteluun ja terveysvaikutusten arviointiin.
Sisäilmaan laatuun vaikuttavat useat tekijät
- rakennuksen materiaalit ja rakennustapa, rakennusvirheet
- mahdolliset vauriot ja haitalliset mikrobit, kosteus, pöly
- ilmastointijärjestelmä ja sen tila
- lämpötila
- rakennuksen tiiveys, ilmavirtaukset
- satunnaiset seikat, esim. tuholaiset, runsas sademäärä, tulvinta
Sisäilmatutkimus- ja mittausmenetelminä käytetään Asumisterveysasetuksen (545/2015) ja sen soveltamisohjeen mukaisia menetelmiä.
Hyvä sisäilma ja sen edut
Hyvä sisäilman laatu vaatii laatua myös ilmanvaihdolta. Terveessä talossa on helpompi hengittää. Pieni panostus ilmanvaihtoon lisää asunnon arvoa ja pidentää kiinteistön elinkaarta.
- Nukumme paremmat yöunet
- Pysymme virkeinä
- Työtehomme paranee ja päätöksentekokyky kasvaa
- Huonosta sisäilmasta aiheutuvat sairaudet helpottavat
Sisäilmatutkimus sisältö
Sisäilmatutkimus sisältää useita vaiheita, koska ilman laatuun vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Aluksi tutustumme tilaan ja saatavilla oleviin dokumentteihin, teemme suunnitelman tutkimuksesta. Tarvitsemme myös tietoa esimerkiksi kohteen vauriohistoriasta.
Sisäilmatutkimus sisältää esimerkiksi
- näytteiden otto
- mikrobitutkimukset sisäilmasta, materiaaleista, rakenteista
- kemialliset tutkimukset
- kosteusmittaukset
- sisäilman lämpötila-, kosteus-, hiilidioksidi- ja ali-/ylipaine mittaukset
- ilmanvaihdon toiminnan tutkiminen
Jos epäilet terveyshaittaa asunnossa tai muussa vastaavassa oleskelutilassa, etkä ole rakennuksen omistaja, ota aina ensin yhteyttä kiinteistön omistajaan tai ylläpidosta vastaavaan tahoon.
Terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveyden häiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.
Sisäilmatutkimus- ja terveyshaittojen selvittämin sekä korjauksen vastuu kuuluu haitan aiheuttajalle. Lähde: Valvira
Epäiletkö sisäilmaongelmia rakennuksessa? Kärsitkö oireista, joiden arvelet johtuvan huonosta sisäilmastosta, kosteudesta, materiaaleista, vaurioista tms. Älä pohdi liian pitkään. Sisäilmatutkimuksesta saat analysoitua tietoa aistinvaraisten havaintojen lisäksi. – Ota yhteyttä Lintukankaaseen ja kysy lisää.
Asumisterveydellä tarkoitetaan asuntojen, päivähoito- ja koulutilojen, oppilaitosten, lastenkotien, vanhainkotien ja muiden vastaavien julkisten tilojen terveydellisiä olosuhteita. (Valvira, 8.9.2016)
Sisäilmatutkimus ja tulosten tulkinta
Sisäilmatutkimuksen tulokset tulkitaan myös Asumisterveysasetuksen (545/2015) ja sen soveltamisohjeiden mukaisesti.
Mikrobinäytteiden analysointi ja lajiston määritys
Mikrobinäytteistä määritetään yleensä sienet, bakteerit ja hiivat. Kosteusvauriorakennuksissa ilman mikrobipitoisuudet ovat kuitenkin usein varsin pieniä, mutta mikrobisto poikkeaa selkeästi tavanomaisesta. Tämän takia lajiston tunnistaminen on tutkimuksissa hyvin tärkeää. Mikrobiston lisäksi rakennuksesta otetuista ilma-, pinta ja materiaalinäytteistä tunnistetaan myös kosteusvaurioindikaattorit ja mahdolliset toksiinintuottajat. – Yksittäisillä mikrobeilla on toisistaan poikkeavia haitallisia ominaisuuksia, jonka vuoksi mikrobilajisto on tunnistettava.
Analysointimenetelmät sisäilmatutkimuksessa
- Kasvatukselliset menetelmät – cfu tai pmy
- Mikroskooppiset laskentamenetelmät – kpl
- Ilmanäytetulosten tulkinta
- Pintanäytetulosten tulkinta
- Materiaalinäytetulosten tulkinta
Materiaalinäytteiden mikrobisto on erilainen eri materiaaleissa, eri kosteuspitoisuuksilla ja kasvun eri vaiheissa. Lisäksi mikrobien aiheuttamat terveyshaitat ovat mikrobikohtaisia. Pienet mikrobit pääsevät syvälle hengitysteihin, jotkut aiheuttavat allergisia vasteita, haihtuvat orgaaniset yhdisteet aiheuttavat ärsytysvasteita ja mykotoksiinit aiheuttavat toksiinikohtaisia vasteita kohde-elimissä. Näitä tietoja voidaan käyttää arvioitaessa mikrobivaurioituneen rakenteen aiheuttamaa terveysriskiä.
Lue lisää
Lue blogikirjoituksemme sisäilma-aiheesta
Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1
Ohje asunnon terveyshaitan selvittämisprosessiin, Valvira
Lue lisää myös riskirakenteista!
Tarvitseko apua sisäilmatapaukseen liittyvässä riitatapauksessa?
Sisäilmatutkimus – tietoa rakennus terveydestä
Sisäilmatutkimus tarjoaa aistinvaraista havainnointia tarkempaa tietoa rakennuksen ilmasto-olosuhteista ja samalla itse rakennuksesta. Tutkimustuloksia voidaan näin käyttää jatkotoimenpiteiden suunnitteluun ja terveysvaikutusten arviointiin.
Sisäilmatutkimus- ja mittausmenetelminä käytetään Asumisterveysasetuksen (545/2015) ja sen soveltamisohjeen mukaisia menetelmiä.
Sisäilmatutkimus sisältö
Sisäilmatutkimus sisältää useita vaiheita, koska ilman laatuun vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Aluksi tutustumme tilaan ja saatavilla oleviin dokumentteihin, teemme suunnitelman tutkimuksesta. Tarvitsemme myös tietoa esimerkiksi kohteen vauriohistoriasta.
Sisältö esimerkiksi:
- näytteiden otto
- mikrobitutkimukset sisäilmasta, materiaaleista, rakenteista
- kemialliset tutkimukset
- kosteusmittaukset
- sisäilman lämpötila-, kosteus-, hiilidioksidi- ja ali-/ylipaine mittaukset
- ilmanvaihdon toiminnan tutkiminen
Epäiletkö sisäilmaongelmia rakennuksessa? Kärsitkö oireista, joiden arvelet johtuvan huonosta sisäilmastosta, kosteudesta, materiaaleista, vaurioista tms. Älä pohdi liian pitkään. Sisäilmatutkimuksesta saat analysoitua tietoa aistinvaraisten havaintojen lisäksi. – Ota yhteyttä Lintukankaaseen ja kysy lisää.
Sisäilmatutkimus ja tulosten tulkinta
Sisäilmatutkimuksen tulokset tulkitaan myös Asumisterveysasetuksen (545/2015) ja sen soveltamisohjeiden mukaisesti.
Mikrobinäytteiden analysointi ja lajiston määritys
Mikrobinäytteistä määritetään yleensä sienet, bakteerit ja hiivat. Kosteusvauriorakennuksissa ilman mikrobipitoisuudet ovat kuitenkin usein varsin pieniä, mutta mikrobisto poikkeaa selkeästi tavanomaisesta. Tämän takia lajiston tunnistaminen on tutkimuksissa hyvin tärkeää. Mikrobiston lisäksi rakennuksesta otetuista ilma-, pinta ja materiaalinäytteistä tunnistetaan myös kosteusvaurioindikaattorit ja mahdolliset toksiinintuottajat. – Yksittäisillä mikrobeilla on toisistaan poikkeavia haitallisia ominaisuuksia, jonka vuoksi mikrobilajisto on tunnistettava.
Analysointimenetelmät sisäilmatutkimuksessa
- Kasvatukselliset menetelmät – cfu tai pmy
- Mikroskooppiset laskentamenetelmät – kpl
- Ilmanäytetulosten tulkinta
- Pintanäytetulosten tulkinta
- Materiaalinäytetulosten tulkinta
Materiaalinäytteiden mikrobisto on erilainen eri materiaaleissa, eri kosteuspitoisuuksilla ja kasvun eri vaiheissa. Lisäksi mikrobien aiheuttamat terveyshaitat ovat mikrobikohtaisia. Pienet mikrobit pääsevät syvälle hengitysteihin, jotkut aiheuttavat allergisia vasteita, haihtuvat orgaaniset yhdisteet aiheuttavat ärsytysvasteita ja mykotoksiinit aiheuttavat toksiinikohtaisia vasteita kohde-elimissä. Näitä tietoja voidaan käyttää arvioitaessa mikrobivaurioituneen rakenteen aiheuttamaa terveysriskiä.
Lue lisää
Lue blogikirjoituksemme sisäilma-aiheesta
Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1
Ohje asunnon terveyshaitan selvittämisprosessiin, Valvira
Lue lisää myös riskirakenteista!
Tarvitseko apua sisäilmatapaukseen liittyvässä riitatapauksessa?