YTM-kuntotarkastus suoritusohjeen KH 90-00394 mukaan

YTM-kuntotarkastus tarkoittaa yhteisen toimintamallin (YTM) ja suoritusohje KH 90-00394 mukaan tehtävää asuntokaupan kuntotarkastusta. YTM ohjaa kuntotarkastustoimintaa Suomessa ja on laadittu Ympäristöministeriön johdolla yhtenäistämään ja selkeyttämään asuntokaupan kuntotarkastusta.

Yhteisessä toimintamallissa on sitouduttu noudattamaan Asuntokaupan Kuntotarkastajan (AKK) Suoritusohjetta KH 90-00394, jonka mukaisesti kuntotarkastus suoritetaan ja raportti laaditaan.

KH 90-00394 suoritusohje määrittelee erittäin tarkasti muun muassa tarkastuksen tavoitteet, sen sisällön ja laajuuden, tarkastuksessa tehtävät mittaukset, raportoinnin sekä kuntotarkastajan vastuun.

YTM-kuntotarkastuksen vaiheet

YTM-kuntotarkastus asuntokauppaan on jaettavissa viiteen vaiheeseen:

  1. Tarkastuksesta sopiminen
  2. Tarkastussuunnitelman laatiminen
  3. Asukkaan haastattelu ja asiakirjoihin tutustuminen
  4. Varsinainen tarkastus
  5. Raportin laatiminen ja toimitus tilaajalle.

Kuntotarkastuksen tilaaja

Asuntokaupan kuntotarkastuksen tilaajana voi toimia kiinteistön tai asunnon omistaja, potentiaalinen ostaja tai esimerkiksi kiinteistönvälittäjä.

Kirjallinen sopimus kuntotarkastuksesta

Tilauksesta tehdään kirjallinen sopimus, josta ilmenee tarkastuksen sisältö ja sen rajaukset. Kohteesta annetaan mm. valmistumisvuosi ja pinta-alatiedot. Tilaajaa informoidaan, miten hänen tulee valmistautua tarkastukseen ja millaisia käyttörajoituksia suihkutiloilla tai muilla tiloilla on ennen tarkastusta.

Kuntotarkastuksen alkuhaastattelu

Asuntokaupan kuntotarkastuksen alkuhaastattelu tehdään tarkastuksen alussa. Kuntotarkastaja haastattelee siinä asunnon omistajaa ja/tai siinä asuvaa sekä tutustuu kohteen asiakirjoihin, kuten esimerkiksi rakennuspiirustuksiin.

Rivi- ja kerrostalohuoneiston tarkastuksessa haastatellaan myös isännöitsijää sekä tutustutaan kiinteistöstä tehtyihin kuntoarvioihin ja kuntotutkimuksiin.

Aistinvarainen kuntotarkastus

Kuntotarkastaja käy läpi kaikki näkyvät pinnat, kaikissa kulkuaukollisissa tiloissa. Tämä tehdään aistivaraisella, pintapuolisella ja rakennetta rikkomattomilla menetelmillä. Samoin tarkastetaan julkisivut, katto ja rakennuksen vierusta.

Kuntotarkastaja arvioi myös, onko olemassa riski, että kohteesta löytyy virheitä tai puutteita, joita ei ole voitu havaita aistinvaraisessa tarkastuksessa. Mikäli vaurioepäilyn varmistamiseksi on perusteltua porata rakenteeseen reikiä, tehdään reikiä enintään kolme kappaletta.

Ellei epäilyttävästä rakenteesta saada näinkään selvyyttä, suositellaan lisätutkimusten teettämistä. Näistä laaditaan aina erillinen sopimus.

LVIASK

Lämpö-, vesi- ja ilmanvaihto-, sähkö- ja taloautomaatiotekniikkaa arvioidaan rakennusteknisen asiantuntijan toimesta ainoastaan näkyviltä osiltaan ja iän perusteella.

Alkuhaastattelussa kohteen omistajan on tärkeää antaa kaikki tiedossaan oleva tieto myös näiltä osin. Alkuhaastattelun merkitystä ei voi väheksyä, sillä on myös suuri merkitys hyvän kuntotarkastusraportin toteutumiseksi.

YTM-kuntotarkastuksen raportti

YTM-kuntotarkastus ja KH-90034 määrittelevät myös, että asuntokaupan kuntotarkastuksesta on laadittava aina kirjallinen raportti. Siinä esitetään kohteessa havaitut vauriot, riskit, puutteet ja korjaustarpeet. Samoin esitetään suositukset ja toimenpide-ehdotukset tarkastushetkellä havaittujen epäkohtien selvittämiseksi ja korjaamiseksi.

Raportista ilmenee havaittujen epäkohtien merkitys, vakavuusaste, mahdolliset haitat asumiselle ja seuraukset, ellei epäkohtia korjata.

Kuntotarkastusraporttiin liitetään myös kohteesta otettuja valokuvia. Asuntokaupan kuntotarkastuksen tilaajan tulee tiedostaa, että kuntotarkastusraportti ei ole korjaussuunnitelma tai korjaustyöselitys. Raporttiin ei sisälly kustannusarviota tai PTS-suunnitelmaa.

YTM-kuntotarkastus ja KH 90-00394 taustaa

Asuntokaupan kuntotarkastuksen yhteinen toimintamalli syntyi keväällä 2000. Hankkeen tarkoituksena oli yhdenmukaistaa kuntotarkastuksen sisällöt. Hankkeessa olivat mukana Ympäristöministeriö sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto.

Tämän jälkeen suunniteltiin Asuntokaupan kuntotarkastuksen valmentava koulutus sekä määriteltiin Kuntotarkastajan tutkinnon tutkintovaatimukset. Hankkeessa oli mukana rakennus- ja kiinteistöalan henkilöjärjestöjä ja yhteisöjä.

Menettelyjen varmentamiseksi alan järjestöt allekirjoittivat lisäksi joulukuussa 2000 yhteistyösopimuksen Asuntokaupan kuntotarkastajatutkinnon (AKK) järjestämisestä.

Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä -suoritusohje KH-00394 on laadittu toukokuussa 2007.

Lue myös:


Olemme sitoutuneet suorittamaan YTM-kuntotarkastuksen suoritusohjeen KH 90-00394 mukaisesti. Kuntotarkastaja Jussi Lintukankaalla on asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyys (AKK).

YTM-kuntotarkastus tehdään suoritusohjeen KH 90-00394 mukaan.
Jaa FBssä
Twiittaa
Jaa LIssä
Meilaa