Riskirakenne on vaurioherkkä rakenne
Riskirakenne on talon rakennetyyppi, joka on käytännössä ja rakenteita tarkemmin tutkittaessa vaurioherkkä rakenne. Riskirakenne on yleensä ollut oman aikakautensa rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukainen, eikä kyseessä tuolloin ole rakennusvirhe.
Vaurioitumisherkkyys – eli riski rakenteen vaurioitumiselle – on huomattu vasta jälkikäteen, minkä seurauksena rakenteen käytöstä on nykyisin luovuttu. Esimerkiksi 1970-luvulla yleisesti käytetty valesokkeli on riskirakenne.
Riskirakenteille on tyypillistä, että vaurion syynä on kosteuden pääseminen rakenteeseen joko maaperän kautta tai hulevesien huonon ohjautumisen johdosta. Riskirakenteen kunto, eli onko vaurio toteutunut, tulisi pyrkiä aina selvittämään. Yleensä tämä on mahdollista vain rakennetta avaamalla, ja alan kokenut ammattilainen pystyy arvioimaan, onko rakenne riskirakenne.
Riskirakenteet
Asuntokaupan kuntotarkastusta ohjaavassa suoritusohjeessa KH 90-00394 seuraavat rakenteet on luokiteltu riskirakenteeksi:
- Valesokkeli
- Betonilaatta, jonka päälle on koolattu puulattia
- Hirsiseinä, joka on rakennettu ennen vuotta 1950
- Huonosti tuulettuva rossipohjainen puurakenteinen alapohja
- Kaksoisbetonilaattarakenne
- Kattoikkuna -> Lue lisää blogissa >
- Mikrobiperäinen tai muu poikkeava haju
- Tasakatto – Lue lisää blogissa >
- Tuulettumaton vino yläpohjarakenne
- Tuulettumaton puurunkoinen ulkoseinä
- Lattiapinnan alapuolelta lähtevä väliseinä
- Maanvastainen sisäpuolelta lämmöneristetty seinä
- Riittämätön ulkoseinän alajuoksupuun korkeus maanpinnasta
Vaurioherkkä rakenne ei ole aina vauriotilassa
KH 90-00394 -kortissa on annettu ohjeet asuntokaupan kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintakosteudentunnistimella ei ole riittävä menetelmä selvittää, missä kunnossa vaurioherkkä rakenne / riskirakenne on.
Suoritusohjeessa puhutaan riskirakenteista, joista tulee asuntokaupan kuntotarkastuksen yhteydessä kertoa tarkastuksen osapuolille. Tarkastuksen aikana tulee arvioida lisäksi riskirakenteen vaurioitumisherkkyys tai seikat, jotka vähentävät vaurioitumisen mahdollisuutta. Riskirakenteista tulee lähes aina suositus, että rakenteen kunto tulee selvittää kuntotutkimuksella eli rakennetta avaamalla. Rakenteen avaus suoritetaan vain jos tilaajat näin haluavat toimia.
Rakenteen avaukselle pitää yleensä olla myös muukin syy kuin vain, että rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi. Havainto voi olla poikkeava haju, kosteusjälki, pintakosteuden tunnistimella havaittu kohonnut kosteus tai muu rakenteessa oleva poikkeava havainto. Riskirakenne tarkoittaa siis rakenteen vaurioitumisen riskiä, eikä vaurioherkkä rakenne automaattisesti tarkoita, että rakenne olisi vaurioitunut.
Taloyhtiössä tulee rakenteen avaukselle saada taloyhtiön lupa.
Lisää aiheesta:
- BLOGI: Riskirakenteet tutuksi osa 1: Valesokkeli on vaurioherkkä rakenne
- BLOGI: Riskirakenteet tutuksi osa 2: Betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne
- Riskirakenteista eri ikäisissä taloissa voit lukea lisää Hometalkoot.fi-sivustolla.
