Riskirakenne on vaurioherkkä rakenne

Riskirakenne on talon rakennetyyppi, joka on todettu käytännössä ja rakenteita tutkittaessa vaurioherkäksi rakenteeksi. Riskirakenne on yleensä ollut oman aikakautensa rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukainen, eikä kyseessä tuolloin ole rakennusvirhe. Vaurioitumisherkkyys – eli riski rakenteen vaurioitumiselle – on huomattu vasta jälkikäteen, minkä seurauksena rakenteen käytöstä on nykyisin luovuttu. Esimerkiksi 1970-luvulla yleisesti käytetty valesokkeli on riskirakenne.

Riskirakenteille on tyypillistä, että vaurion syynä on kosteuden pääseminen rakenteeseen joko maaperän kautta tai hulevesien huonon ohjautumisen johdosta. Riskirakenteen kunto, eli onko vaurio toteutunut, tulisi pyrkiä aina selvittämään. Yleensä tämä on mahdollista vain rakennetta avaamalla, ja alan kokenut ammattilainen pystyy arvioimaan, onko rakenne riskirakenne.

Riskirakenteet

Asuntokaupan kuntotarkastusta ohjaavassa suoritusohjeessa KH 90-00394 seuraavat rakenteet on luokiteltu riskirakenteeksi:

  • valesokkeli – Lue lisää >
  • betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne – Lue lisää >
  • ennen vuotta 1950 rakennettu hirsiseinä
  • huonosti tuulettuva rossipohjainen puurakenteinen alapohja
  • kaksoisbetonilaattarakenne
  • kattoikkuna
  • mikrobiperäinen tai muu poikkeava haju
  • lattiapinnan alapuolelta lähtevä väliseinä
  • maanvastainen sisäpuolelta lämmöneristetty seinä
  • tasakatto
  • tuulettumaton puurunkoinen ulkoseinä
  • tuulettumaton vino yläpohjarakenne
  • riittämätön ulkoseinän alajuoksupuun korkeus maanpinnasta

Riskirakenne ei aina tarkoita vauriota

KH 90-00394 -kortissa on annettu ohjeet asuntokaupan kuntotarkastuksen suo­rittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintakosteuden­tunnistimella ei ole riittävä menetelmä selvittää, missä kunnossa riskirakenne on.

Suoritusohjeessa puhutaan riskirakenteista, joista tulee asuntokaupan kuntotarkastuksen yhteydessä kertoa tarkastuksen osapuolille. Tarkastuksen aikana tulee arvioida lisäksi riskirakenteen vaurioitumisherkkyys tai seikat, jotka vähentävät vaurioitumisen mahdollisuutta. Riskirakenteista tulee lähes aina suositus, että rakenteen kunto tulee selvittää kuntotutkimuksella eli rakennetta avaamalla. Rakenteen avaus suoritetaan vain jos tilaajat näin haluavat toimia.

Rakenteen avaukselle pitää yleensä olla myös muukin syy kuin vain, että rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi. Havainto voi olla poikkeava haju, kosteusjälki, pintakosteuden tunnistimella havaittu kohonnut kosteus tai muu rakenteessa oleva poikkeava havainto. Riskirakenne tarkoittaa siis rakenteen vaurioitumisen riskiä, eikä riskirakenteeksi luokittelu ei automaattisesti tarkoita, että rakenne olisi vaurioitunut.

Taloyhtiössä tulee rakenteen avaukselle saada taloyhtiön lupa.

Lisää aiheesta:

Riskirakenne on vaurioherkkä rakenne.