Kuntotarkastusraportti

Kuntotarkastusraportti tulee laatia  yksiselitteisesti ja selkeästi. Henkilön, jolla ei ole rakennusalan kokemusta tai ymmärrystä rakennustekniikasta, tulee voida ymmärtää raportin sisältö. Hänen tulee pystyä muodostamaan käsitys kohteen kunnosta.

Asuntokaupan kuntotarkastuksia ohjaavassa yhteisessä toimintamallissa (YTM) on sitouduttu noudattamaan suoritusohjetta KH 90-00394, jonka mukaisesti kuntotarkastus suoritetaan ja raportti laaditaan.

Raportissa tulee välttää oletuksia ja se pitää tehdä toteavassa muodossa. Raportissa tulee kirjoittaa myös korjaamatta jättämisen riskit ja siitä tulee ilmetä havaintojen merkitys, haittojen tai vaurioiden vakavuusaste ja asumisen haittatekijät. (Lähde: KH 90-00394)

Kuntotarkastusraportti sisältää vähintään

  • tarkastuksen osapuolet ja läsnäolijat
  • tarkastuksen kohde ja sen tarkoitus
  • tarkastuksen rajaukset ja epävarmuustekijät
  • käytetyt apuvälineet
  • kohteen rakennustekniset tiedot
  • olennaiset epäkohdat ja niiden riskit
  • yhteenvedon tarkastuksessa tehdyistä havainnoista
  • havainnot rakenneosittain/tiloittain/rakenteittain/järjestelmittäin
  • liitteet

(Lähde: KH 90-00394)

Kuntotarkastusraportin puutteet

Kuntotarkastusraportissa aiheutuu epävarmuustekijöitä, jos kaikkia tiloja tai rakenteita ei jostain syystä voida tarkastaa. Raportti on näiltä osin ”puutteellinen” ja vaikuttaa virheriskin todennäköisyyteen. Epävarmuustekijät ja rajaukset tulee kirjata aina kuntotarkastusraporttiin, jotta myyjä ja ostaja ovat niistä tietoisia. (Lähde: KH 90-00394 2007, 7.)

Tavallisimpia syitä

  • tila on täynnä tavaraa
  • pintarakenteet on peitetty kalusteilla
  • kulkuaukko puuttuu
  • kulkureitillä on vaaraa aiheuttavia esteitä
  • kulkusillat ovat huonokuntoiset tai puuttuvat kokonaan
  • lumiesteet, vesi sekä jää, esimerkiksi liukas vesikatto tai lumen peitossa olevat tarkastuskaivot

Kuntotarkastusraportin tulkinta

Kuntotarkastusraportti käydään läpi tilaajan kanssa. Tilaajalla on mahdollisuus kysyä tarkastusraportin sisällöistä ja merkityksestä. Tilaisuutta kannattaa käyttää hyväkseen ja kysellä mahdollisimman paljon. Mitään itselle epäselvää ei kannata jättää tässä vaiheessa kysymättä.

Kuntotarkastusraportti ei ole vikalista

Kohteen kauppahinnassa on yleensä otettu huomioon kohteen ikä, tehdyt korjaukset tai uusinnat. Kuntotarkastusraportti ei ole vanhan talon vikalista, jonka perusteella ostaja voi ryhtyä heti tinkimään myytävän talon kauppahinnasta. Jos tarkastus on tehty ennen kaupoille ryhtymistä, on hinnoittelussa osattu jo hyvin ottaa huomioon myös kohteen kunto.

Vanhojen talojen kohdalla puhutaan myös joskus paljonko siinä on ns. korjausvelkaa; mitä kaikkea siis tulisi uusia, jotta kohde olisi lähes uuden veroinen ja rakenteet eivät olisi elinkaarensa päässä.

Talon ikääntymiseen liittyvien seikkojen tekninen raportti voi erehdyttää luulemaan, että talossa on paljon ”ongelmia”. Tosiasiassa rakenteilla on tietty laskennallinen ikänsä, ja esimerkiksi elinkaarensa lopulla olevasta rakenteesta tulee näin mainita.

Kuntotarkastusraporttiin on syytä perehtyä huolella. Jos jokin asia jää epäselväksi, kannattaa ottaa yhteys raportin tekijään.

Lue lisää blogista Kuntotarkastusraportti tutuksi >

Kuntotarkastus-
raportti

Kuntotarkastusraportti tulee laatia  yksiselitteisesti ja selkeästi. Henkilön, jolla ei ole rakennusalan kokemusta tai ymmärrystä rakennustekniikasta, tulee voida ymmärtää raportin sisältö. Hänen tulee pystyä muodostamaan käsitys kohteen kunnosta.

Asuntokaupan kuntotarkastuksia ohjaavassa yhteisessä toimintamallissa (YTM) on sitouduttu noudattamaan suoritusohjetta KH 90-00394, jonka mukaisesti kuntotarkastus suoritetaan ja raportti laaditaan.

Raportissa tulee välttää oletuksia ja se pitää tehdä toteavassa muodossa. Raportissa tulee kirjoittaa myös korjaamatta jättämisen riskit ja siitä tulee ilmetä havaintojen merkitys, haittojen tai vaurioiden vakavuusaste ja asumisen haittatekijät. (Lähde: KH 90-00394)

Raportti sisältää vähintään

  • tarkastuksen osapuolet ja läsnäolijat
  • tarkastuksen kohde ja sen tarkoitus
  • tarkastuksen rajaukset ja epävarmuustekijät
  • käytetyt apuvälineet
  • kohteen rakennustekniset tiedot
  • olennaiset epäkohdat ja niiden riskit
  • yhteenvedon tarkastuksessa tehdyistä havainnoista
  • havainnot rakenneosittain/tiloittain/rakenteittain/järjestelmittäin
  • liitteet

(Lähde: KH 90-00394)

Kuntotarkastus-
raportin puutteet

Kuntotarkastusraportissa aiheutuu epävarmuustekijöitä, jos kaikkia tiloja tai rakenteita ei jostain syystä voida tarkastaa. Raportti on näiltä osin ”puutteellinen” ja vaikuttaa virheriskin todennäköisyyteen. Epävarmuustekijät ja rajaukset tulee kirjata aina kuntotarkastusraporttiin, jotta myyjä ja ostaja ovat niistä tietoisia. (Lähde: KH 90-00394 2007, 7.)

Tavallisimpia syitä

  • tila on täynnä tavaraa
  • pintarakenteet on peitetty kalusteilla
  • kulkuaukko puuttuu
  • kulkureitillä on vaaraa aiheuttavia esteitä
  • kulkusillat ovat huonokuntoiset tai puuttuvat kokonaan
  • lumiesteet, vesi sekä jää, esimerkiksi liukas vesikatto tai lumen peitossa olevat tarkastuskaivot

Kuntotarkastus-
raportin tulkinta

Kuntotarkastusraportti käydään läpi tilaajan kanssa. Tilaajalla on mahdollisuus kysyä tarkastusraportin sisällöistä ja merkityksestä. Tilaisuutta kannattaa käyttää hyväkseen ja kysellä mahdollisimman paljon. Mitään itselle epäselvää ei kannata jättää tässä vaiheessa kysymättä.

Kuntotarkastus-
raportti ei ole vikalista

Kohteen kauppahinnassa on yleensä otettu huomioon kohteen ikä, tehdyt korjaukset tai uusinnat. Kuntotarkastusraportti ei ole vanhan talon vikalista, jonka perusteella ostaja voi ryhtyä heti tinkimään myytävän talon kauppahinnasta. Jos tarkastus on tehty ennen kaupoille ryhtymistä, on hinnoittelussa osattu jo hyvin ottaa huomioon myös kohteen kunto.

Vanhojen talojen kohdalla puhutaan myös joskus paljonko siinä on ns. korjausvelkaa; mitä kaikkea siis tulisi uusia, jotta kohde olisi lähes uuden veroinen ja rakenteet eivät olisi elinkaarensa päässä.

Talon ikääntymiseen liittyvien seikkojen tekninen raportti voi erehdyttää luulemaan, että talossa on paljon ”ongelmia”. Tosiasiassa rakenteilla on tietty laskennallinen ikänsä, ja esimerkiksi elinkaarensa lopulla olevasta rakenteesta tulee näin mainita.

Kuntotarkastusraporttiin on syytä perehtyä huolella. Jos jokin asia jää epäselväksi, kannattaa ottaa yhteys raportin tekijään.

Lue lisää blogista Kuntotarkastusraportti tutuksi >

Kuntotarkastusraportti

Kuntotarkastusraportti tulee laatia  yksiselitteisesti ja selkeästi. Henkilön, jolla ei ole rakennusalan kokemusta tai ymmärrystä rakennustekniikasta, tulee voida ymmärtää raportin sisältö. Hänen tulee pystyä muodostamaan käsitys kohteen kunnosta.

Asuntokaupan kuntotarkastuksia ohjaavassa yhteisessä toimintamallissa (YTM) on sitouduttu noudattamaan suoritusohjetta KH 90-00394, jonka mukaisesti kuntotarkastus suoritetaan ja raportti laaditaan.

Raportissa tulee välttää oletuksia ja se pitää tehdä toteavassa muodossa. Raportissa tulee kirjoittaa myös korjaamatta jättämisen riskit ja siitä tulee ilmetä havaintojen merkitys, haittojen tai vaurioiden vakavuusaste ja asumisen haittatekijät. (Lähde: KH 90-00394)

Kuntotarkastusraportti sisältää vähintään

  • tarkastuksen osapuolet ja läsnäolijat
  • tarkastuksen kohde ja sen tarkoitus
  • tarkastuksen rajaukset ja epävarmuustekijät
  • käytetyt apuvälineet
  • kohteen rakennustekniset tiedot
  • olennaiset epäkohdat ja niiden riskit
  • yhteenvedon tarkastuksessa tehdyistä havainnoista
  • havainnot rakenneosittain/tiloittain/rakenteittain/järjestelmittäin
  • liitteet

(Lähde: KH 90-00394)

Kuntotarkastusraportin puutteet

Kuntotarkastusraportissa aiheutuu epävarmuustekijöitä, jos kaikkia tiloja tai rakenteita ei jostain syystä voida tarkastaa. Raportti on näiltä osin ”puutteellinen” ja vaikuttaa virheriskin todennäköisyyteen. Epävarmuustekijät ja rajaukset tulee kirjata aina kuntotarkastusraporttiin, jotta myyjä ja ostaja ovat niistä tietoisia. (Lähde: KH 90-00394 2007, 7.)

Tavallisimpia syitä

  • tila on täynnä tavaraa
  • pintarakenteet on peitetty kalusteilla
  • kulkuaukko puuttuu
  • kulkureitillä on vaaraa aiheuttavia esteitä
  • kulkusillat ovat huonokuntoiset tai puuttuvat kokonaan
  • lumiesteet, vesi sekä jää, esimerkiksi liukas vesikatto tai lumen peitossa olevat tarkastuskaivot

Kuntotarkastusraportin tulkinta

Kuntotarkastusraportti käydään läpi tilaajan kanssa. Tilaajalla on mahdollisuus kysyä tarkastusraportin sisällöistä ja merkityksestä. Tilaisuutta kannattaa käyttää hyväkseen ja kysellä mahdollisimman paljon. Mitään itselle epäselvää ei kannata jättää tässä vaiheessa kysymättä.

Kuntotarkastusraportti ei ole vikalista

Kohteen kauppahinnassa on yleensä otettu huomioon kohteen ikä, tehdyt korjaukset tai uusinnat. Kuntotarkastusraportti ei ole vanhan talon vikalista, jonka perusteella ostaja voi ryhtyä heti tinkimään myytävän talon kauppahinnasta. Jos tarkastus on tehty ennen kaupoille ryhtymistä, on hinnoittelussa osattu jo hyvin ottaa huomioon myös kohteen kunto.

Vanhojen talojen kohdalla puhutaan myös joskus paljonko siinä on ns. korjausvelkaa; mitä kaikkea siis tulisi uusia, jotta kohde olisi lähes uuden veroinen ja rakenteet eivät olisi elinkaarensa päässä.

Talon ikääntymiseen liittyvien seikkojen tekninen raportti voi erehdyttää luulemaan, että talossa on paljon ”ongelmia”. Tosiasiassa rakenteilla on tietty laskennallinen ikänsä, ja esimerkiksi elinkaarensa lopulla olevasta rakenteesta tulee näin mainita.

Kuntotarkastusraporttiin on syytä perehtyä huolella. Jos jokin asia jää epäselväksi, kannattaa ottaa yhteys raportin tekijään.

Lue lisää blogista Kuntotarkastusraportti tutuksi >

Kuntotarkastaja tekee havaintoja kohteesta raporttia varten.
Jaa FBssä
Twiittaa
Jaa LIssä
Meilaa