Kuntotarkastus prosessi

Kuntotarkastus prosessi sisältää useita vaiheita aina sen tarpeen syntymishetkestä raportointiin. Tarkastusta ja raporttia käsitellään myös hinnan määrityksen hetkellä, tarjousta tehtäessä ja mahdollisesti myös kauppojen jälkeen.

Kauppojen jälkeen kuntotarkastus palvelee esimerkiksi remontin suunnittelijaa ja toteuttajaa helpottamalla heidän työtään. Se voi vaikuttaa myös remontin prioriteetteihin ja sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi korjausten pitkän tähtäimen suunnittelussa. – Tällainen PTS on hyvä ja suunnitelmallinen keino ylläpitää kodin kuntoa ja omaisuuden arvoa.

Kuntotarkastus prosessi Lintukangas

Kuntotarkastus prosessi koostuu monesta stepistä

A. Kuntotarkastuksesta sopiminen

Kuntotarkastuspalvelun ostamista harkitseva pohtii, miten löytää luotettavan ja osaavan tarkastajan. Hän voi elää pienoisessa pelossa, löytyykö kohteesta jotain, joka laskee hintaa ja vähentää kohteen houkuttelevuutta. Samalla hän ymmärtää, että virheiden yllättävä löytyminen vasta kaupanteon jälkeen voi saattaa hänet ikävämpiinkin vaikeuksiin.

Kun tarkastajan valinta on erilaisin kriteerein päätetty, ja ostaja luottaa tarkastajan osaamiseen ja palvelukykyyn sekä on tutkinut referenssejä, sovitaan tarkastuksesta kirjallisesti. Ostaja on voinut tutustua myös Kuntotarkastuksen tilaajan ohjeeseen. KH 90-00393, LVI 01-10413, Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Tilaajan ohje.

B. Tarkastussuunnitelman laatiminen

Tilauksen yhteydessä tarkastava yritys tiedustelee tilaajalta alustavia tietoja kohteesta. Hän pyytää tilaajaa toimittamaan myös tarvittavat asiakirjat ja piirrokset. Tarkastaja laatii tarkastussuunitelman näiden alustavien tietojen pohjalta.

C. Alkuhaastattelu ja asiakirjoihin paneutuminen

Alkuhaastattelussa tarkastava yritys tai tarkastaja haastattelee tilaajaa. Tarkastusyrityksellä on alkuhaastattelulomake, joka täytetään ja palautetaan yritykselle. Toiset suosivat kasvokkain tapahtuvaa alkuhaastattelua, jossa asioista voidaan keskustella ja selittää tarkemmin kysymyksien sisältöjä. Molemmissa tapauksissa tarkastaja saa olennaista lisätietoa kohteen käyttäjältä. Kirjallinen alkuhaastattelulomake liitetään yleensä kuntotarkastusraportin liitteeksi. Lomake turvaa kohteen myyjää osoittamalla tarvittaessa hänen toteuttaneen lain vaatiman tiedonantovelvollisuuden; Myyjän oletetaan kertovan kohteesta kaikki kauppaan vaikutuksellinen tieto.

Tämän jälkeen tarkastaja tutustuu piirustuksiin, dokumentteihin ja haastattelussa ilmeinneisiin seikkoihin sekä täydentää tarkastussuunnitelmaansa.

D. Kuntotarkastus kohteessa

Varsinainen kuntotarkastus tapahtuu sovittuna päivänä, josta tilaaja on myös saanut ohjeet esimerkiksi kosteiden tilojen käytön suhteen. Tarkastuksesta voit lukea palvelun sivulta ja YTM kuntotarkastuksen sisältö -sivultamme.

E. Raportin laadinta ja toimitus tilaajalle

Tarkastuksen jälkeen vuorossa on kuntotarkastusraportin laatiminen. Raportissa huomioidaan alkuhaastattelu, dokumentit ja tarkastuksessa tehdyt havainnot.

Raportti voidaan toimittaa nopeasti, koska tarkastajilla on käytössään erilaisia digitaalisia sovelluksia. Toki hyvän ja yksiselitteisen tekstin tuottamiseen käytetään aikaa. Raportin esittely tapahtuu myös sovitusti ja siinä on hyvä vielä keskustella raportin yksityiskohdista, jotta mikään kohta ei jää tilaajalle arvailujen varaan. – Raportin epäselväksi jääneistä yksityiskohdista voi toki kysellä tarkastajalta jälkeenkin päin, mutta keskustelun yhteydessä asiat ovat vielä kyseisen tarkastuksen suhteen tarkasti mielessä, joten keskustelu-/esittelytilaisuus on tärkeä paikka tehdä kysymyksiä.

Kuntotarkastusprosessin merkitys

Kuntotarkastus tulee YTM-mallin mukaisesti tehtynä palvelemaan hyvin kaupan eri osapuolien tarpeita. Jäsennelty ja suunnitelmallinen tarkastustoiminta kertoo myös tarkastavan yrityksen laadusta.

Liiallinen byrokratia ei luonnollisesti palvele ketään, mutta miniminä YTM-mallissa esitetty prosessi kuuluu jokaisen ammattimaisen ja kokeneen tarkastajan arkeen.

Kuntotarkastusraportilla on tärkeä merkitys paitsi itse kauppatapahtumassa myös myyjän/ostajan vastuutilanteissa; mitä tietoa on annettu, onko annettu kaikki kauppaan vaikutukselliset tiedot, mikä on ollut kohteen kunto ja sen yksityiskohdat, mitkä ovat olleet riskipaikat, onko lisätutkimussuositukset otettu vakavasti, onko ostaja ymmärtänyt esim. erityisen selonottovelvollisuutensa tietyissä tilanteissa jne. – Voidaan sanoa, että kuntotarkastus ja raportti eivät ole kertaluontoisia palveluita vaan niillä on pitkäkestoinen merkitys asuntokaupan eri osapuolien arjessa.

 


Haluatko tietää lisää?

Jaa FBssä
Twiittaa
Jaa LIssä
Meilaa