Kuntotarkastus käytännössä, Lintukangas info
Kuntotarkastus käytännössä -kuvaus by Lintukangas

Kuntotarkastus käytännössä

Kuntotarkastus käytännössä -sivulla saat yleiskuvan, mitä laadukkaassa kuntotarkastuksessa tehdään, ja mitä asioita sinun on palvelun ostajana hyvä tietää.

Kuntotarkastus yleisimmin kiinteistökauppaan

Kuntotarkastus tilataan yleisimmin kiinteistökauppaan, jossa myyjän vastuu kestää aina 5 vuotta kaupan teosta. Tarkastuksella halutaan rajoittaa mahdollisuuksien mukaan myyjän kannettavana olevaa riskiä ja samalla osoittaa myyjän tiedoksiantovelvollisuuden toteutuminen. Riski rajoittuu tai ainakin kohteesta annetaan ostajalle huomattavan paljon yksityiskohtaista ”kuntotietoa”, kun tiedetään kohteesta enemmän kuin silmämääräisesti tai myyjän kertoman mukaisesti.

Suomessa kuntotarkastus ei ole kaupan yhteydessä pakollinen, kuten esimerkiksi Tanskassa, mutta useimmat ymmärtävät sen välttämättömäksi kohteen kunnon, asumisterveyden ja -turvallisuuden sekä arvon selvittämiseksi. Kuntotarkastus ja kuntotarkastusdokumentit turvavat myyjän tiedonantovelvollisuutta sekä ostajan selonottovelvollisuutta.

Kuntotarkastuksen ostaminen

Kuntotarkastuksen ostamisen tai tilaamisen yhteydessä saat itsellesi tilaussopimuksen, joka sisältää kaikki tarkastuksen keskeiset seikat ja sopimusehdot. Kuntotarkastuksesta sovitaan aina kirjallisesti.

Tilaajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että hänellä on valtuudet tarkastuksen tilaamiseen ja tarkastuksen voi suorittaa kohteessa.

Kuntotarkastuksen alkuhaastattelu

Kuntotarkastuksen alussa tulee suorittaa ns. alkuhaastattelu, jonka yhteydessä tilaajan etukäteen hankkimat kohteen piirustukset ja muut asiakirjat, kuten esimerkiksi remontoinnin suunnittelu- ja valvontadokumentit, tarkastetaan. Näin tarkastaja saa hyvän käsityksen tulevasta tarkastuskohteesta ja tarkastuksen painopisteistä. Kuntotarkastukseen kuluu aikaa kohteessa kokonaisuudessaan 2–6 tuntia kohteesta riippuen.

Alkuhaastattelu dokumentoidaan. Eri yrityksillä on erilaisia tapoja, mutta kaikki antamasi tiedot liittyvät tarkastuksen kohteen rakenteisiin, tapahtumiin, korjauksiin jne. yksityiskohtiin. Asiantuntija huolehtii, että hän varmasti saa tarvitsemansa tiedot sinulta/tarkastuksen tilaajalta.

Kuntotarkastus käytännössä – mitä tarkastetaan?

Kuntotarkastuksessa tarkastetaan kaikki näkyvät pinnat kulkuaukollisissa tiloissa. Vesikatto ja julkisivu tarkastetaan työturvallisuutta noudattaen talotikkailta ja kulkusilloilta käsin. Jos jotakin rakennusosaa ei päästä tarkastamaan suoritusohjeen KH-90-00394 ja tilaajan ohjeen KH 90-00393 mukaisesti, tulee siitä mainita tarkastuksessa ja tarkastusraportissa.

Lisäksi tulee mainita myös syy tarkastamattomuuteen. Tarkastus tehdään niissä olosuhteissa, jotka tarkastushetkellä vallitsevat. Lumipeitteen aikana jää yleensä vesikatto ja rakennuksen vierusta tarkastamatta.

Riskirakenteet kuntotarkastuksessa

Erityishuomiota tulee tarkastuksessa kiinnittää ns. riskirakenteisiin. Vuosikymmenien saatossa on rakenneratkaisut ja rakennusmateriaalit muuttuneet. Suomessa vielä tällä hetkellä asuttu rakennuskanta alkaa 1800-luvulta.

Joidenkin rakenteiden osalta, jotka ovat olleet rakennusaikana täysin hyväksyttyjä ja yleisesti käytössä, on myöhemmin huomattu niiden vaurioherkkyys. Näitä rakenteita on ruvettu kutsumaan riskirakenteiksi. Tällaisia rakenteita ovat mm. puukoolatut maanvastaiset rakenteet, valesokkelirakenteet, tasakatot ja vesikaton suuntaiset yläpohjat, joissa on huono tuuletusrako.

Lue lisää riskirakenteista tästä >

Tutustu eri vuosikymmenien riskirakenteisiin mm. hometalkoot.fi -sivustolla.

Pintakosteuden mittaus ja muut kuntotarkastuksen mittaukset

Kuntotarkastuksessa voidaan suorittaa erilaisia mittauksia; Mittauksia ovat esimerkiksi:

  • puun kosteuden mittaus riski- tai vaurioepäilyssä
  • pintalämpötilan mittaus
  • salaojien ja maanvastaisien lattioiden korkeusasema
  • rakenteen sisältä kosteusmittaus

Lisäksi mm. märkätiloja ja maanvastaisia rakenteita tarkastellaan pintakosteuden tunnistimella.

Kuntotarkastuksen jatkotutkimukset

Tarkastuksessa voidaan suositella jatkotutkimuksia, joista osa voidaan suorittaa tarkastuksen yhteydessä. Osa voi kuitenkin vaatia laajempia toimenpiteitä tai erityistä ajoitusta. Jatkotutkimukset on hyvä teettää ennen asunto-/kiinteistökauppaa, jotta yllätyksiltä voitaisiin välttyä.

Jatkotutkimuksien tekemistä ei suositella jätettäväksi myöhempään ajankohtaan ja esimerkiksi ostajan tehtäväksi. Yllätyslöydökset voivat aiheuttaa riitaa ja jopa oikeudenkäyntejä. Siksi jatkotukimuskehotukseen olisi kaupan teon yhteydessä suhtauduttava erityisellä vakavuudella. Tällaisen tutkimukset suosittamiselle on aina vankat perusteet. Jatkotutkimuskehotus tarkoittaa myös sitä, että ostajalle syntyy aiheesta erityinen selonottovelvollisuus, mikäli jatkotukimusta ei ole jo ennen kauppaa selvitetty. Ostajan tulee ymmärtää, että tällainen suositus tarkoittaa aina mahdollisen vaurio- tms. muun vastaavan riskin olemassaoloa.

Kuntotarkastus käytännössä: Raportin laatiminen

Kuntotarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti, jossa on myös yksilöidyt valokuvat. Raportissa esitetään tarkastuksessa havaitut oleelliset vauriot, riskit, puutteet ja toimenpidesuositukset näihin.

Raportti ei ole korjaustyöselitys, eikä siihen sisälly kustannusarvioita.

Yleensä kuntotarkastaja käy raportin lävitse tilaajan kanssa. On myös mahdollista, että se esitetään tarkastajan toimesta ostajalle. Eri tarkastusyrityksillä on erilaisia menettelyjä aiheessa, tiedustele näistä.

Kuntotarkastuksen hinta

Kuntotarkastuksen hinnat vaihtelevat yrityksittäin, kohteen koon ja iän, sijainnin tai mahdollisten erityistarpeiden mukaan. Lue, mistä muusta tarkastuksen hinta koostuu >

Jaa FBssä
Twiittaa
Jaa LIssä
Meilaa