asunnon ostajan velvollisuudet asuntokaupassa

Asunnon ostajan velvollisuudet

Asunnon ostajan velvollisuudet asuntokaupassa tulee täyttää lain mukaisessa laajuudessaan. Ostajan vastuu koostuu ennakkotarkastusvelvollisuudesta ja velvollisuudesta ilmoittaa myyjälle virheestä kohtuullisessa ajassa.

Ostaja ei saa vedota virheenä sellaiseen seikkaan, jonka hänen katsotaan voineen tietää jo ennen kauppan tekoa. Jos ostaja on tarkastanut asunnon/kiinteistön tai ilman hyvää syytä jättänyt niin tekemättä, ei hän voi vedota tällaiseen seikkaan, jonka hän olisi tarkastuksessa pystynyt havaitsemaan.

Onko myyjän antamat tiedot luotettavia

Ostajan ei edellytetä epäilevän myyjän antamia tietoja eikä häneltä edellytetä tietojen varmistamista tai tarkistamista esim. jostain toisaalta/eri taholta tai asiantuntijan tekemin teknisin toimenpitein.

Jos asunnossa myöhemmin epäillään virhettä, otetaan virheen oikeudellisessa arvioinnissa huomioon myyjän tiedoksiantovelvollisuus, ja juurikin ostajan oikeus luottaa häneltä saamiensa tietojen paikkansa pitävyyteen.

Ostajan ei tarvitse ulottaa tarkastusta seikkoihin, joiden tutkiminen edellyttäisi teknisiä toimenpiteitä, kuten rakenneavauksia. Kuitenkin, esimerkiksi silloin, kun kuntotarkastaja on epäillyt kohteen jonkin rakenteen kuntoa, merkkejä kosteudesta tai suoraan suositellut rakenneavauksen tekemistä, on tähän syytä suhtautua kaikella vakavuudella. Ostajalle syntyy erityinen selonostovelvollisuus, mikäli jatkotutkimussuosituksia on tehty, mutta tutkimuksia ei. Ostaja voi pyytää myyjää teettämään nämä tutkimukset tai hän voi pyytää suostumusta teettää ne kohteeseen itse. – On tiedostettava riskit, jos lisätutkimusta tai rakenneavausta ei ole tehty. (Lue Korkeimman oikeuden päätös, linkki alinna.)

Asunnon ostajan velvollisuudet ja virheestä ilmoittaminen

Ostaja ei kuitenkaan voi vedota virheeseen, jos hän ei ole reklamoinut eli ilmoittanut virheistä ja vaatimuksistaan kohtuullisessa ajassa myyjälle. Ostaja ei silti menetä virheeseen vetoamisen oikeuttaan, jos myyjä on toiminut törkeän huolimattomasti tai kunnian vastaisesti ja arvottomasti. – Oikeuskäytännössä näitä asioita kuitenkin arvioidaan tapauskohtaisesti.

Myyjällä on joka tapauksessa selkeästi laajempi tiedonanto- ja selonottovelvollisuus kuin ostajalla. Tätä voinee perustella sillä, että kohde on hänelle entuudestaan tuttu asumisen, käytön, huollon ja esimerkiksi korjausten kautta.

Tutustu myös:

Jaa FBssä
Twiittaa
Jaa LIssä
Meilaa