Kuntotarkastus raportti Lintukangas

Kuntotarkastusraportti tutuksi

Kuntotarkastusraportti on tekijänsä näköinen. Ei ole yhtä oikeaa tapaa raportoida – tai siis raporttimallia ei ole määritelty suoraan missään ohjeistuksessa. Mitä yksityiskohtaisempi kirjallinen raportti on, sitä parempi se on. Raportissa tulee kertoa kaikki tehdyt havainnot. Valokuvat selkeyttävät havaintojen kirjaamista. Tärkeimmistä rakennusosista liitetään aina valokuvat, vaikka erityistä havaintoa ei ole. Valokuvat luovat lukijalle tarkemman mielikuvan kohteen kunnosta tarkastushetkellä.

Mikä on havainto?

Havainto tarkastuksella on myös se, ettei mitään ole havaittu. Tämä on tärkeää kirjata kirjalliseen raporttiin, jotta voidaan todeta rakenneosan tulleen tarkastetuksi. Mikäli asiaa ei ole kirjattu raporttiin, ei myöhemmin voida yksiselitteisesti todeta rakenneosan tulleen tarkastetuksi.

Kuntotarkastusraportin ei tulisi ottaa kantaa onko rakennusosa hyvä, tyydyttävä tai huonokuntoinen, sillä ei ole olemassa selkeää standardia, johon kuntoa voidaan verrata. Tällaiset lausahdukset raportissa ovat vain yksittäisen henkilön mielipiteitä rakennusosasta. Kuntotarkastusraporttia ei tule siis sekoittaa kuntoarvioraportointiin, jossa arvioidaan kuntoluokkaa. Kuntoarvio ei ole yhtä kattava tarkastus kuin kuntotarkastus.

Tekninen käyttöikä

Rakennusosille on määritelty tekniset käyttöiät RT 18-10922 kortissa. Nämä ohjeelliset arvot antavat suuntaa siihen, onko rakennusosa vielä käytettävissä ja kuinka kauan. Vaikka tekninen käyttöikä olisi ylittynyt, ei se suoranaisesti tarkoita, että se tulisi uusia vaan siihen rakennusosan käyttöön tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomioita huolto- ja kunnossapitotöiden osalta. Tulee kuitenkin tiedostaa, että teknisen käyttöiän ylittyessä rakennusosan uusimista on harkittava.

Pitkä vai lyhyt kuntotarkastusraportti?

Raportin pituus ei kerro sitä, onko tarkastus suoritettu huolellisesti ja ammattitaitoisesti. Tärkeää on, että raportti on ymmärrettävästi laadittu ja selkeä. Asiat ovat tulleet kirjatuiksi niin, ettei tulkinnan varaa jää. Asioihin tulee ottaa kantaa sekä erityisesti kertoa, onko rakennuksessa riskirakenteita. Kuntotutkimussuosituksiin tulee suhtautua vakaata harkintaa käyttäen.

Riskirakenne

Asuntokaupan kuntotarkastuksen suoritusohjeessa KH 90-00034 sanotaan selkeästi, että kuntotarkastajan tulee kertoa rakennuksen riskirakenteet. Hänen tulee myös kertoa, mikä riski rakenteeseen voi muodostua ja suositella rakennusosan kuntotutkimusta. Rakennuksen omistaja päättää, tehdäänkö suositeltu kuntotutkimus. Mahdollinen ostajaehdokas voi asettaa kaupan ehdoksi rakennusosan kuntotutkimuksen. Raporttiin on hyvä liittää lisätietoa rakenteen vaurioitumismekanismista niin kirjallisesti kuin kuvahavainnoin, jotta asiaan perehtymätönkin ymmärtää asian.

Tilatessasi kuntotarkastusta varmistu, että kuntotarkastus suoritetaan yhteistoimintamallin mukaisesti ja tarkastuksesta laaditaan kirjallinen raportti. Tärkeää on varmistua, että tarkastus on nimenomaisesti asuntokaupan kuntotarkastus. Tämä jo takaa, että palvelu vastaa tilaajan näkemystä tarkastuksen kattavuudesta.

Turvallisempiin asuntokauppoihin!

Riikka Lintukangas


Kuntotarkastuksesta lisää esim. Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilla