Kattoikkuna on riskirakenne

Kattoikkuna – riskirakenne tutuksi

Kattoikkuna riskirakenne? – Kyllä. Kattoikkuna on vaurioitumisherkkä rakenne, joka on luokiteltu riskirakenteeksi Asuntokaupan kuntotarkastuksen suoritusohjeessa KH 90-00394. Tässä kirjoituksessani kerron, miksi näin on ja mitä se tarkoittaa asuntokaupan kuntotarkastuksen näkökulmasta.

Mikä on riskirakenne?

Riskirakenne on talon rakennetyyppi, joka on todettu käytännössä ja rakenteita tutkittaessa vaurioherkäksi rakenteeksi. Rakenteen vaurioitumista ei voida aina havaita vain pinnoilta tehtyjen havaintojen perusteella vaan rakenteen toimivuus pitkällä aikavälillä tarvitsee tarkempia tutkimuksia eli rakenteen avauksen. Kattoikkuna riskirakanne ei poikkea tästä, vain rakenteita avaamalla saadaan selville sen kunto.

Vaurioitumisherkkyys – eli riski rakenteen vaurioitumiselle – on huomattu vasta jälkikäteen. Riskirakenteille on tyypillistä, että rakenteeseen syntyneen vaurion syynä on kosteuden pääseminen rakenteeseen esimerkiksi kattoikkuna riskirakenteen kohdalla lumen, jään, sulamisvesien tai sisäilman kosteuden tiivistymisen johdosta. – Lue myös artikkelimme Kosteusvaurioiden korjaus.

Riskirakenteen kunto, eli onko vaurio toteutunut, tulisi pyrkiä aina selvittämään asuntokaupan yhteydessä. Yleensä tämä on mahdollista vain rakennetta avaamalla. Alan kokenut ammattilainen pystyy arvioimaan, onko rakenne riskirakenne, ja millainen riski rakenteeseen liittyy.

Kattoikkuna riskirakenne ja sen vauriotekijät

Kattoikkunalla saadaan pieneen tilaan lisää valoa ja tilan tuntua. Kuitenkin kattoikkuna riskirakenne on tunnettu ja sen vaurioitumismekanismit myös. Rakenne vaatii tavallista ikkunaa enemmän huoltotoimenpiteitä. – Kattoikkunarakenteen toteutuksessa riskialtteimpia työvaiheita on liitokset ja liittymät muihin rakenteisiin. Huolimattomalla asennuksella kosteus voi siirtyä rakenteisiin ja aiheuttaa vaurioitumista.

Kattoikkunan kohdalla yläpohjan tuuleentuminen voi heikentyä tai jopa estyä, jolloin mahdollinen kosteus ei pääse tuuleentumaan rakenteesta pois vaan aiheuttaa olosuhteet laho- tai mikrobivaurioitumiselle. Tällaiset vauriotilat voidaan havaita rakennetta tarkemmin tutkimalla, avaamalla.

Kattoikkunan liittymien toteutustavan puutteet voivat aiheuttaa vaurioitumista rakenteeseen. Vesikatteen osalla voi asennuskorkeus jäädä liian matalaksi suhteessa vesikattoon, jolloin kattoikkunan ympärille ei jää riittävää padotuskorkeutta, ja kosteusrasitus kasvaa.

Kattoikkunan liittymät muihin rakenteisiin voi olla virheellisesti asennettu tai niiden oikeaoppiseen asentamiseen ei ole kiinnitetty huomiota. Aluskatteen ylösnostot kattoikkunarakennetta vasten ovat tyypillinen puute, jolloin aluskatteen päällä oleva mahdollinen kosteus voi siirtyä kattoikkunan rakenteisiin aiheuttaen vaurioitumista.

Sisäpuolella märkätilaan asennetun kattoikkunan liittymiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta mahdollinen sisäilman kosteus ei pääse siirtymään kattoikkunan liittymistä rakenteeseen. Mahdolliset puutteet asennuksessa ja tiiveydessä voivat aiheuttaa sisäilman siirtymistä ja lämpövuotoa rakenteisiin, mikä lisää edelleen liittymäkohtien kosteusrasitusta.

Kattoikkuna riskirakenne – huollon ja kunnossapidon merkitys

Kattoikkunaan voi syntyä myös huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä aiheutuvia vaurioita. Kattoikkunat vaativat säännöllistä huoltoa. Roskaisuus lisää ikkunarakenteiden kosteuskuormaa; roskat sitovat kosteutta ja rakenne pääsee kuivumaan hitaammin. Tiivisteiden kuntoon tulee kiinnittää erityistä huomioita ja uusia tiivisteet valmistajan ohjeen mukaan.

Talvisin tulisi kattoikkunasta ja sen vieruksilta poistaa lumi ja jää, mutta usein tällainen toimenpide on hankala tai lähes mahdoton tehdä. Tällöin lumien sulaessa kattoikkunan rakenteisiin kohdistuu vedenpainetta. Mikäli rakenne ei ole tehty oikein, ja huolto sekä kunnossapito on laiminlyöty, voi kosteus siirtyä edelleen rakenteisiin aiheuttaen vaurion. Lue myös artikkelimme Kosteusvaurioiden korjaus!

Riskirakenne esimerkkejä
Kattoikkunan tiivisteiden kuntoon tulee kiinnittää erityistä huomioita ja uusia tiivisteet valmistajan ohjeen mukaan.

Kattoikkunan kunnon tutkiminen asuntokaupan yhteydessä

Asuntokaupan kuntotarkastuksessa tutustumme aina talon piirustuksiin. Kuntotarkastajan näkökulmasta, ja tarkastuksen onnistumisen kannalta, on tärkeää, että tarkastushetkellä on käytettävissä kaikki talon piirustukset ja asiakirjat. Kokenut kuntotarkastaja osaa kartoittaa talon riskin paikat ja arvioida rakenteiden avauksien tarpeellisuuden sekä määrän.

Kuntotarkastuksessa käymme läpi kaikki riskirakenteet ja suosittelemme tarvittavia toimenpiteitä niiden kunnon selvittämiseksi. Tarkastuksen aikana arvioimme lisäksi riskirakenteen vaurioitumisherkkyyden tai seikat, jotka vähentävät tai lisäävät vaurioitumisen mahdollisuutta.

Riskirakenteista annetaan lähes aina suositus, että rakenteen kunto tulee selvittää kuntotutkimuksella eli rakennetta avaamalla. Pintakosteuden tunnistimella tehty kartoitus ei ole riittävä tapa selvittää vaurioitumisherkän rakenteen kuntoa. Rakenteen kuntotutkimus tulee aina perustella selkeästi kuntotarkastusraportissa. Tekemättömät jatkotutkimukset ovat aiheuttaneet valitettavan paljon asuntokauppariitoja. Kunto tulee selvittää aina ennen kauppoja, ja lisätutkimussuosituksiin on näin suhtauduttava mitä vakavammin.

Kattoikkuna riskirakenteen kunnon tutkiminen edellyttää yleensä rakenteen avausta eli kuntotutkimusta. Koska vaurioituminen alkaa rakenteissa, pintakosteudentunnistimella kartoittaminen ole riittävä tapa selvittää rakenteen toimivuutta pitkällä aikavälillä. Teemme avaukset aina siististi ja tarvittaessa rakenne suljetaan mahdollisimman huomaamattomaksi, ei kuitenkaan näkymättömäksi.

Kuntotutkimuksen lisäksi voimme ottaa avauksesta materiaalinäytteitä laboratorioanalyysiä varten.

Laatu – ammattitaito – turva. Laadukkaasti ja ammattitaitoisesti tehty kuntotarkastus luo turvaa asuntokauppaan

Lue myös: Onko nykyaikainen kattoikkuna turvallisempi (rakentaja.fi -artikkeli)