kaksoislaatta rakenne -havainnekuva, riskirakenne

Kaksoisbetonilaattarakenne – riskirakenteet tutuksi

Kaksoisbetonilaattarakenne on vaurioitumisherkkä rakenne, joka on luokiteltu riskirakenteeksi Asuntokaupan kuntotarkastuksen suoritusohjeessa KH 90-00394. Tässä kirjoituksessani kerron, miksi näin on ja mitä se tarkoittaa asuntokaupan kuntotarkastuksen näkökulmasta.

Mikä on riskirakenne?

Riskirakenne on talon rakennetyyppi, joka on todettu käytännössä ja rakenteita tutkittaessa vaurioherkäksi rakenteeksi. Kyseessä on yleensä ollut oman aikakautensa rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukainen tapa rakentaa.

Vaurioitumisherkkyys – eli riski rakenteen vaurioitumiselle – on huomattu vasta jälkikäteen. Riskirakenteille on tyypillistä, että vaurion syynä on kosteuden pääseminen rakenteeseen esimerkiksi maaperän kautta, ja sisäilman kosteuden tiivistyminen rakenteeseen.

Riskirakenteen kunto, eli onko vaurio toteutunut, tulisi pyrkiä aina selvittämään asuntokaupan yhteydessä. Yleensä tämä on mahdollista vain rakennetta avaamalla. Alan kokenut ammattilainen pystyy arvioimaan, onko rakenne riskirakenne.

Kaksoisbetonilaattarakenne

Kaksoisbetonilaattarakenne, kun lämmöneristeenä on mineraalivilla tai lastuvillaeriste tai laattojen väliseen eristetilaan on sijoitettu vesi-, viemäri- ja lämpöputkia, luokitellaan asuntokaupan kuntotarkastuksen suoritusohjeessa vaurioitumisherkäksi rakenteeksi. Myös rakenne, jossa lämmöneristeenä on käytetty styrox, voi toimia mikrobien kasvualustana, kun olosuhteet rakenteessa ovat suotuisat mikrobikasvustolle eli riittävä kosteus ja lämpötila.

Rakenteen kosteuslähteenä toimii tyypillisimmin rakennuksen ulkopuolinen kosteus. Maaperästä voi nousta kosteutta betonilaatan läpi eristetilaan. Laatta on voitu valaa hienoaineksisen maan päälle, jolloin hienoaines sitoo kosteutta, ja kosteus voi siirtyä betonilaattaan. Huonosti rakennuksen vierustalta pois ohjattu sadevesi kasvattaa riskiä kosteuden siirtymiseen rakenteeseen. Salaojien toimivuudella ja perusmuurin vedeneristyksellä on merkityksensä riskin toteutumiseen tai pienentymiseen. Maanpinnan kallistuksien ollessa riittävät ohjautuu kosteus pois rakennuksen vierustalta ja riski pienenee.

Rakenteen eristetilaan on voitu asentaa taloteknisiä putkia, käyttövesiputkia, viemäriputkia ja lämmitysjärjestelmän putkia. Ikääntyessä putkistoihin voi tulla vaurioita, jolloin kosteus pääsee putkistosta rakenteeseen aiheuttaen vauriota. Rakenteen eristetilassa kosteus voi siirtyä laajallekin alueelle, ennen kuin vaurio putkistossa huomataan.

Kaksoislaattarakenteeseen kiinnitetään kuntotarkastuksella erityistä huomiota ja arvioidaan siihen liittyvät riskit. Kuntotarkastaja osaa kertoa kokemuksellaan, millaisesta riskistä tarkastettavassa olevassa kohteessa on rakenteen osalta. Kuten edellä kerroin, liittyy moni asia kokonaisuuteen, millainen riski juuri kyseiseen rakenteeseen ja rakennukseen liittyy.

Riskirakenteen kunnon tutkiminen asuntokaupan yhteydessä

Asuntokaupan kuntotarkastuksessa tutustumme aina talon piirustuksiin. Kuntotarkastajan näkökulmasta, ja tarkastuksen onnistumisen kannalta, on tärkeää, että tarkastushetkellä on käytettävissä kaikki talon piirustukset ja asiakirjat. Kokenut kuntotarkastaja osaa kartoittaa vanhan talon riskin paikat ja arvioida rakenteiden avauksien tarpeellisuuden sekä määrän.

Kuntotarkastuksessa käymme läpi kaikki riskirakenteet ja suosittelemme tarvittavia toimenpiteitä niiden kunnon selvittämiseksi. Tarkastuksen aikana arvioimme lisäksi riskirakenteen vaurioitumisherkkyyden ja seikat, jotka vähentävät tai lisäävät vaurioitumisen mahdollisuutta. Riskirakenteiden kohdalla päädymme lähes aina suositukseen, että rakenteen kunto tulee selvittää kuntotutkimuksella eli rakennetta avaamalla. Rakenteen kuntotutkimus tulee aina perustella selkeästi kuntotarkastusraportissa. – Pintakosteuden tunnistimella kartoitus ei ole riittävä tapa selvittää vaurioitumisherkän rakenteen kuntoa.

Tekemättömät / suositellut jatkotutkimukset ovat aiheuttaneet valitettavan paljon asuntokauppariitoja. Kunto tulee selvittää aina ennen kauppoja, ja lisätutkimussuosituksiin on näin suhtauduttava mitä vakavammin!

Kaksoislaattarakenteen kunnon tutkiminen edellyttää yleensä rakenteen avausta eli kuntotutkimusta. Koska vaurioituminen alkaa eristetilassa, pintakosteudentunnistimella kartoittaminen ole riittävä tapa selvittää rakenteen toimivuutta. Teemme avaukset aina siististi ja tarvittaessa rakenne suljetaan mahdollisimman huomaamattomaksi, ei kuitenkaan näkymättömäksi.

Kuntotutkimuksen lisäksi voimme ottaa avauksesta materiaalinäytteitä laboratorioanalyysiä varten. Analyysin avulla voidaan selvittää materiaalien mahdolliset mikrobit ja haitta-ainepitoisuudet.

Laatu – ammattitaito – turva. Laadukkaasti ja ammattitaitoisesti tehty kuntotarkastus luo turvaa asuntokauppaan.

Lue lisää: https://www.kuntotarkastus.info/kaksoislaattarakenne/