Hirsiseinä ennen vuotta 1950 by Lintukangas

Hirsiseinä ennen vuotta 1950 – riskirakenteet tutuksi

Hirsiseinä ennen vuotta 1950 on vaurioitumisherkkä rakenne, joka on luokiteltu riskirakenteeksi Asuntokaupan kuntotarkastuksen suoritusohjeessa KH 90-00394. Tässä kirjoituksessani kerron, miksi näin on ja mitä se tarkoittaa asuntokaupan kuntotarkastuksen näkökulmasta.

Mikä on riskirakenne?

Riskirakenne on talon rakennetyyppi, joka on todettu käytännössä ja rakenteita tutkittaessa vaurioherkäksi rakenteeksi. Kyseessä on yleensä ollut oman aikakautensa rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukainen tapa rakentaa.

Vaurioitumisherkkyys – eli riski rakenteen vaurioitumiselle – on huomattu vasta jälkikäteen. Riskirakenteille on tyypillistä, että vaurion syynä on kosteuden pääseminen rakenteeseen esimerkiksi maaperän kautta, ja sisäilman kosteuden tiivistyminen rakenteeseen.

Riskirakenteen kunto, eli onko vaurio toteutunut, tulisi pyrkiä aina selvittämään asuntokaupan yhteydessä. Yleensä tämä on mahdollista vain rakennetta avaamalla. Alan kokenut ammattilainen pystyy arvioimaan, onko rakenne riskirakenne.

Hirsiseinä ennen vuotta 1950

Vanha hirsirakennus on vaurioitumisherkkä alimpien hirsien osalta ja ulkoseinien yläosista eristekerroksessa. Epätiiviit liittymät ulkoverhouksessa saattavat päästää kosteuden rakenteeseen, ja mikäli rakenne ei pääse kuivumaan, se vaurioituu. Ikkunoiden ja ovien liittymät ovat myös herkkiä vaurioille.

Vanhojen hirsirakennusten rakentamisaikana peseydyttiin yleensä erillisessä ulkorakennuksessa, tarpeet tehtiin ulkohuussissa, pyykit kuivatettiin ulkona, vesi kannettiin sisään astioissa, ja usein myös ruoka haudutettiin ulkona. – Rakennuksien kosteusrasite oli hyvin vähäinen.

Mukavuuksien lisääntyessä useat hirsirakennukset ovat vaurioituneet. Niihin on jälkeen päin rakennettu sisävessa, tuotu suihkutila, paineellista vettä ja viemäröinti. Kaikki nämä mukavuudet ovat kasvattaneet rakennuksen riskiä vaurioitumiseen.

Tulisijat ja ilmanvaihto

Vanhojen hirsirakennuksien keskeisin talotekniikka on ollut tulisijat; Niillä on sekä lämmitetty oleskelutilat että huolehdittu ilmanvaihdosta. Nykyään tulisijat on usein poistettu käytöstä tai niiden käyttö on vähäistä. Jos sisäilman kosteus on lisättyjen mukavuuksien vuoksi kasvanut eikä ilmanvaihtoa ole samalla tehostettu, on rakennuksen kosteusrasite myös kasvanut ja vauriot ovat mahdollisia. Vaikka ilmanvaihtoa olisi tehostettu esimerkiksi 2000-luvulla, ovat vauriot voineet syntyä rakenteisiin jo aiemmin.

Energiatehokkuus ja jälkiasennukset

Energiatehokkuuden parantamiseksi on seinien eristystä saatettu lisätä. On tärkeää, että lisäeristys on tehty asiantuntijan tekemän korjaussuunnitelman mukaisesti, jotta hirsirakenne pysyy lämpimänä eikä siihen muodostu vaurioittavaa kastepistettä. Vaurion riski kasvaa, mikäli rakennuksen sisäpuolelle on tehty merkittävä kerros lisälämmöneristystä ilman suunnitelmia.

Vanhojen hirsiseinien itä- ja pohjoissivut ovat herkimpiä vaurioitumaan. Nämä ovat yleensä sateen jälkeen pidempään kosteana, kun aurinko ei pääse kuivattamaan verhousta yhtä tehokkaasti kuin etelä- ja länsiseinillä.

Hirsirakennuksiin on asennettu usein keskuslämmitys, remontoinnin yhteydessä yleensä myös putkia ja johtoja. Mikäli nämä ovat teknisen käyttöikänsä päässä tai sen yli, on syytä varautua uusimiseen tai ainakin kattavaan tarkastamiseen vaurioitumisriskin pienentämiseksi. – On edullisempaa uusia elinkaaren päässä oleva järjestelmä kuin odottaa sen vaurioitumista ja uusinnan lisäksi korjata vaurioituneita rakenteita.

Vanhassa rakennuksessa sähköjärjestelmä saattaa olla riski. Vanha sähköjärjestelmä ei ole suunniteltu nykypäivän tarpeisiin. On suositeltavaa uusia järjestelmää, mikäli esimerkiksi pistorasioita on liian vähän ja ne ovat maadoittamattomia. Ylikuormittunut järjestelmä voi aiheuttaa rakenteissa tulipalon vaaran.

Selvitä sähköasennuksien ajankohdat ja tarvittaessa tarkastuta järjestelmä sähköalan asiantuntijalla. Omakotitalojen sähköjärjestelmä tulee tarkastuttaa 30 vuoden välein.

Riskirakenteen kunnon tutkiminen asuntokaupan yhteydessä

Asuntokaupan kuntotarkastuksessa tutustumme aina talon piirustuksiin. Kuntotarkastajan näkökulmasta, ja tarkastuksen onnistumisen kannalta, on tärkeää, että tarkastushetkellä on käytettävissä kaikki talon piirustukset ja asiakirjat. Kokenut kuntotarkastaja osaa kartoittaa vanhan talon riskin paikat ja arvioida rakenteiden avauksien tarpeellisuuden sekä määrän.

Kuntotarkastuksessa käymme läpi kaikki riskirakenteet ja suosittelemme tarvittavia toimenpiteitä niiden kunnon selvittämiseksi. Tarkastuksen aikana arvioidaan lisäksi riskirakenteen vaurioitumisherkkyys tai seikat, jotka vähentävät tai lisäävät vaurioitumisen mahdollisuutta. Riskirakenteista tulee lähes aina suositus, että rakenteen kunto tulee selvittää kuntotutkimuksella eli rakennetta avaamalla. Pintakosteuden tunnistimella kartoitus ei ole riittävä tapa selvittää vaurioitumisherkän rakenteen kuntoa. Rakenteen kuntotutkimus tulee aina perustella selkeästi kuntotarkastusraportissa. Tekemättömät jatkotutkimukset ovat aiheuttaneet valitettavan paljon asuntokauppariitoja. Kunto tulee selvittää aina ennen kauppoja, ja lisätutkimussuosituksiin on näin suhtauduttava mitä vakavammin.

Hirsiseinärakenteen kunnon tutkiminen edellyttää yleensä rakenteen avausta eli kuntotutkimusta. Koska vaurioituminen alkaa alimpien hirsien osalta, ei näitä aina voida koestaa ja tutkia mahdollisesta tuulettuvasta alapohjatilasta. Tällöin alapohjaan tulee tehdä erillinen rakenneavaus kuntotutkimusta varten.
Avauksen tulee oltava riittävän laaja rajapinnan tutkimista varten. Mikäli yläpohja on riittävän korkea tarkastajan kulkua varten, ja kulku turvallista, voidaan ulkonurkkia tutkia eristettä poistamalla ja hirsiä koestamalla. Mikäli yläpohjatilasta ei voida tutkia rakennetta tulee rakenteen avaus tehdä sisätilan kautta. Rakenteen avaus on kooltaan noin 50 cm x 50 cm, jotta rakennetta voidaan tutkia syvemmistä rakennekerroksista, ja tarvittaessa käyttää avauksen osalla työkaluja hirsien koestamista varten.
Teemme avaukset aina siististi ja tarvittaessa rakenne suljetaan mahdollisimman huomaamattomaksi, ei kuitenkaan näkymättömäksi.

Kuntotutkimuksen lisäksi voimme ottaa avauksesta materiaalinäytteitä laboratorioanalyysiä varten. Analyysin avulla voidaan selvittää materiaalien mahdolliset mikrobit ja haitta-ainepitoisuudet.

Laatu – ammattitaito – turva. Laadukkaasti ja ammattitaitoisesti tehty kuntotarkastus luo turvaa asuntokauppaan