Betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne – riskirakenteet tutuksi, osa 2

Betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne on vaurioitumisherkkä rakenne, joka on luokiteltu riskirakenteeksi asuntokaupan kuntotarkastuksen suoritusohjeessa KH 90-00394. Tässä kirjoituksessani kerron, miksi näin on ja mitä se tarkoittaa asuntokaupan kuntotarkastuksen näkökulmasta.

Mikä on riskirakenne?

Riskirakenne on talon rakennetyyppi, joka on todettu käytännössä ja rakenteita tutkittaessa vaurioherkäksi rakenteeksi. Kyseessä on yleensä ollut oman aikakautensa rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukainen tapa rakentaa. Vaurioitumisherkkyys – eli riski rakenteen vaurioitumiselle – on huomattu vasta jälkikäteen, minkä seurauksena rakenteen käytöstä on nykyisin luovuttu. Riskirakenteille on tyypillistä, että vaurion syynä on kosteuden pääseminen rakenteeseen esimerkiksi maaperän kautta. Riskirakenteen kunto, eli onko vaurio toteutunut, tulisi pyrkiä aina selvittämään. Yleensä tämä on mahdollista vain rakennetta avaamalla, ja alan kokenut ammattilainen pystyy arvioimaan, onko rakenne riskirakenne.

Betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne on vaurioherkkä 

Betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne on yleinen rintamamiestaloissa tai ennen 1990-lukua rakennetuissa ”omatoimirakentajien” taloissa. Betoni on valettu maata vasten ja päälle on laitettu puukoolattu lattia tai kellarin välipohjarakenteena on betonilaatta, jonka päälle on rakennettu puulattia. Esimerkiksi rintamamiestaloissa kellaritiloja on ajan saatossa muutettu lämpimiksi tiloiksi tai pesuhuoneiksi, eikä remontin yhteydessä välttämättä ole osattu huomioida asiaa. Puukoolauksen tekeminen betonin päälle on ollut omatoimirakentajille helppo ratkaisu. Nykyään suositellaan, että lämmöneriste laitetaan betonilaatan alapuolelle, jotta betonilaatta pysyy lämpöisenä eikä kylmyys ja routa pääse betoniin.

Kun lämmöneriste, vanhemmissa rakennuksissa puru tai kutterilastu, on betonin ja lattian välissä, voi maaperän kosteus päästä nousemaan ensin betoniin ja sen kautta lämmöneristeisiin ja puurakenteisiin aiheuttaen vaurioita, kuten lahovaurioita ja mikrobikasvustoa. Sisäilmassa oleva vesihöyry saattaa myös tiivistyä betonin ja lämmöneristeen kylmään rajapintaan. Puurakenteisen lattian sisällä kulkevat putket voivat vuotaessaan aiheuttaa kosteusvaurion. Huonetilaan saattaa lisäksi nousta terveydelle haitallisia yhdisteitä kosteuseristeenä käytetystä bitumisivelystä. Maata vasten valetuissa betonilaatoissa on käytetty kosteuseristeenä usein bitumisivelyä, joka sisältää haitallisia yhdisteitä.

Monesti ajatellaan, että riski on poistunut kokonaan, kun kellaritila on muutettu lämpimäksi tilaksi. Kuitenkin, mikäli tila on jossakin rakennuksen erlinkaaren vaiheessa ollut kylmänä, on mahdollista, että rakenteeseen on syntynyt vaurioita. – On totta, että riski voi pienentyä tai jopa poistua, jos lattiarakenne ja eristykset on tarkistettu ja laitettu kuntoon remontin yhteydessä.

Asuntokauppaa varten on hyvä dokumentoida muutostyöt ja rakenteiden tarkastukset, kun rakenteet ovat avoinna. Näin vältytään mahdolliselta tarpeettomalta avaukselta, kun rakennuksen omistajalla on esittää kattava valokuvallinen dokumentaatio rakenteen kunnosta.

Riskirakenteen kunnon tutkiminen asuntokaupan yhteydessä

Asuntokaupan kuntotarkastuksessa tutustumme aina talon piirustuksiin. Kuntotarkastajan näkövinkkelistä ja tarkastuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että tarkastushetkellä on käytettävissä kaikki talon piirustukset ja asiakirjat. Toisaalta, betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne ei aina käy ilmi piirustuksistakaan, joten silloin kuntotarkastajan ammattitaito on avainasemassa. Kokenut kuntotarkastaja osaa arvioida rakenteen mahdollisen olemassaolon rakennuksen rakentamisvuoden ja pinnoilta tehtyjen havaintojen perusteella tai epäillä rakennetta.

Kuntotarkastuksessa käymme läpi kaikki riskirakenteet ja suosittelemme tarvittavia toimenpiteitä. Tarkastuksen aikana arvioidaan lisäksi riskirakenteen vaurioitumisherkkyys tai seikat, jotka vähentävät vaurioitumisen mahdollisuutta. Riskirakenteista tulee lähes aina suositus, että rakenteen kunto tulee selvittää kuntotutkimuksella eli rakennetta avaamalla. Pintakosteuden tunnistimella kartoitus ei ole riittävä tapa selvittää vaurioitumisherkän rakenteen kuntoa.

Betonilaatan yläpuolisen puulattiarakenteen kunnon tutkiminen edellyttää aina rakenteen avausta eli kuntotutkimusta. Koska vaurioituminen alkaa lattian lämmöneristeen ja sen alla olevan betonilaatan rajapinnasta, rakenneavauskohdan on oltava riittävän laaja rajapinnan tutkimista varten. Rakenteen avaus on kooltaan noin 50 cm x 50 cm. Teemme avaukset aina siististi ja tarvittaessa rakenne suljetaan mahdollisimman huomaamattomaksi, ei kuitenkaan näkymättömäksi.

Kuntotutkimuksen lisäksi voimme ottaa avauksesta materiaalinäytteitä laboratorioanalyysiä varten. Analyysin avulla voidaan selvittää materiaalien mahdolliset mikrobit ja haitta-aineet.

Laatu – ammattitaito – turva. Laadukkaasti ja ammattitaitoisesti tehty kuntotarkastus luo turvaa asuntokauppaan.

Lue lisää: