Betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne on luokiteltu riskirakenteeksi.

Riskirakenteet tutuksi osa 2: Betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne

Betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne on vaurioitumisherkkä rakenne, joka on luokiteltu riskirakenteeksi asuntokaupan kuntotarkastuksen suoritusohjeessa KH 90-00394. Tässä kirjoituksessani kerron, miksi näin on ja mitä se tarkoittaa asuntokaupan kuntotarkastuksen näkökulmasta.

Mikä on riskirakenne?

Riskirakenne on talon rakennetyyppi, joka on todettu käytännössä ja rakenteita tutkittaessa vaurioherkäksi rakenteeksi. Kyseessä on yleensä ollut oman aikakautensa rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukainen tapa rakentaa. Vaurioitumisherkkyys – eli riski rakenteen vaurioitumiselle – on huomattu vasta jälkikäteen, minkä seurauksena rakenteen käytöstä on nykyisin luovuttu. Riskirakenteille on tyypillistä, että vaurion syynä on kosteuden pääseminen rakenteeseen esimerkiksi maaperän kautta. Riskirakenteen kunto, eli onko vaurio toteutunut, tulisi pyrkiä aina selvittämään. Yleensä tämä on mahdollista vain rakennetta avaamalla, ja alan kokenut ammattilainen pystyy arvioimaan, onko rakenne riskirakenne.

Betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne on vaurioherkkä 

Betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne on yleinen rintamamiestaloissa tai ennen 1990-lukua rakennetuissa ”omatoimirakentajien” taloissa. Betoni on valettu maata vasten ja päälle on laitettu puukoolattu lattia tai kellarin välipohjarakenteena on betonilaatta, jonka päälle on rakennettu puulattia. Esimerkiksi rintamamiestaloissa kellaritiloja on ajan saatossa muutettu lämpimiksi tiloiksi tai pesuhuoneiksi, eikä remontin yhteydessä välttämättä ole osattu huomioida asiaa. Puukoolauksen tekeminen betonin päälle on ollut omatoimirakentajille helppo ratkaisu. Nykyään suositellaan, että lämmöneriste laitetaan betonilaatan alapuolelle, jotta betonilaatta pysyy lämpöisenä eikä kylmyys ja routa pääse betoniin. 

Kun lämmöneriste on betonin ja lattian välissä, voi maaperän kosteus päästä nousemaan ensin betoniin ja sen kautta lämmöneristeisiin ja puurakenteisiin aiheuttaen vaurioita, kuten lahovaurioita ja mikrobikasvustoa. Sisäilmassa oleva vesihöyry saattaa myös tiivistyä betonin ja lämmöneristeen kylmään rajapintaan. Puurakenteisen lattian sisällä kulkevat putket voivat vuotaessaan aiheuttaa kosteusvaurion. Huonetilaan saattaa lisäksi nousta terveydelle haitallisia yhdisteitä. 

Monesti ajatellaan, että riski on poistunut kokonaan, kun kellaritila on muutettu lämpimäksi tilaksi. On totta, että riski voi pienentyä tai jopa poistua, jos lattiarakenne ja eristykset on tarkistettu ja laitettu kuntoon remontin yhteydessä. 

Riskirakenteen kunnon tutkiminen asuntokaupan yhteydessä

Asuntokaupan kuntotarkastuksessa tutustumme aina talon piirustuksiin. Kuntotarkastajan näkövinkkelistä ja tarkastuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että tarkastushetkellä on käytettävissä kaikki talon piirustukset ja asiakirjat. Toisaalta, betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne ei aina käy ilmi piirustuksistakaan, joten silloin kuntotarkastajan ammattitaito on avainasemassa. 

Kuntotarkastuksessa käymme läpi kaikki riskirakenteet ja suosittelemme tarvittavia toimenpiteitä. Tarkastuksen aikana arvioidaan lisäksi riskirakenteen vaurioitumisherkkyys tai seikat, jotka vähentävät vaurioitumisen mahdollisuutta. Riskirakenteista tulee lähes aina suositus, että rakenteen kunto tulee selvittää kuntotutkimuksella eli rakennetta avaamalla. 

Betonilaatan yläpuolisen puulattiarakenteen kunnon tutkiminen edellyttää aina rakenteen avausta eli kuntotutkimusta. Koska vaurioituminen alkaa lattian lämmöneristeen ja sen alla olevan betonilaatan rajapinnasta, rakenneavauskohdan on oltava riittävän laaja rajapinnan tutkimista varten. Kuntotutkimuksen lisäksi voidaan teettää tarvittaessa mikrobitutkimuksia.

Turvallisemman ja terveellisemmän asumisen puolesta,

Riikka Lintukangas, LKV, LVV, KiAT
Kuntotarkastaja
Julkinen kaupanvahvistaja
Asiantuntijalausunnot
Energiatodistuksen laatijan pätevyys FISE

Lisää aiheesta: