asumisterveys

Asumisterveys – terveenä asumista

Jokainen meistä haluaa painaa päänsä illalla tyynyyn kodissa, jossa on raikas sisäilma. Asuit sitten omistusasunnossa tai vuokralla, hyvä sisäilma on asumisen peruspilareita. Asumisterveys ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys.

Lehdissä puhutaan paljon homeongelmista, huonosta sisäilmasta, kosteusvaurioista ja niiden aiheuttamista oireista. Niistä saadaan myyviä otsikoita, kun kerrotaan perheen sairastuneen, menettäneen omaisuutensa ja työkykynsä. Asia on vakava ja koskettaa monia. Jokainen meistä tuntee jonkun tai on itse kokenut huonon sisäilman vaikutuksen. Huono sisäilma voi olla vain liian alhainen huoneilman vaihtuminen tilassa, jossa joutuu oleskelemaan.

Asumisterveys hukassa – oireita

Huono sisäilma aiheuttaa päänsärkyä, keskittymisvaikeuksia, työympäristössä työtehon laskua ja kotona väsymystä. Voi esiintyä myös limakalvo-ongelmia, vaikeissa ja pahimmissa tapauksissa iho-oireita, flunssaa, kuumetta, pyörtyilyä jne. Näitä oireita ei pidä vähätellä. Jokainen meistä kokee huonon sisäilman oireet eri tavalla. Myöskään ei ole yksiselitteistä tietoa, mitkä oireet aiheutuvat huonosta sisäilmasta. On myös ihmisiä, jotka eivät oireile lainkaan tai heidän oireensa ovat vähäisiä. Tällöinkään ei voida puhua, että asumisterveys olisi hyvällä tolalla. Pitkäaikainen altistus sairastuttaa myös.

Mitä tehdä?

Mutta mitä teet, kun huomaat, että sisäilman laatu ei ole hyvä ja sinulle on mahdollisesti syntynyt jo selittämättömiä oireita.

Kun laitamme aiheeseen liittyvän hakusanan hakukoneeseen, alkaa asiantuntijoita ja erilaisia tutkimusmenetelmiä virrata näytölle. Mikä sitten on oikea tapa lähteä purkamaan ongelmaa? Mitä siitä sisäilmasta pitää selvittää? Millainen henkilö on paras tekemään tutkimusta? Vai olisiko homekoira tässä kohden oikea valinta?

Jos sisäilmassa on ongelma, niin jostain se ongelma on syntynyt.  Ja se, mikä aiheuttaa tuon ongelman sisäilmaan, tulee poistaa. Eli toistan: ”se, mikä aiheuttaa ongelman sisäilmaan, tulee poistaa”. Monet korjausmenetelmät ja ratkaisuvaihtoehdot nimittäin perustuvat virheellisesti siihen, että sisäilman ongelman aiheuttajaa ei poisteta vaan poistetaan pelkästään oire.

Tyypillinen esimerkki ongelman ratkaisusta

Sisäilmassa havaitaan tunkkaista hajua. Havaitaan myös, että ryömintätilassa on hieman kosteutta vuodenajasta riippuen. Mahdollisesti alapohjan tiiveys ei ole tiivis ja ryömintätilasta tapahtuu ilmavuotoa sisäilmaan. Asiantuntija tulee paikalle ja toteaa, että ryömintätilassa on kosteutta ja asentamalla sinne kosteuden poistajan, ongelma korjaantuu. Ongelma voidaan näin tilapäisesti korjata, mutta ongelma ryömintätilassa ei näin poistu. Ryömintätilaan muodostuu edelleen kosteutta, ja koska kosteuden poistaja on laite, on vaarallista luottaa sen toimintavarmuuteen sataprosenttisesti. Ryömintätilaan kun ei yleensä kurkata viikoittain vaan kerran korkeintaan kaksi kertaa vuodessa. Mitä jos laite on lakannut toimimasta?

Miten tässä esimerkkitilanteessa kuuluisi edetä?

Jos ryömintätilaan muodostuu kosteutta, niin kysymys kuuluu: Miksi sinne muodostuu kosteutta? Onko kyseessä kondessikosteus, maaperästä kapilaarisesti nouseva kosteus vai kosteus, mikä aiheutuu riittämättömästä ulkopuolen kosteuden hallinnasta? Näitä tekijöitä arvioimalla pääsemme lähemmäksi syyn aiheuttajaa. Tärkeää on lähteä arvioimaan kunnostustöiden mahdollisuutta ja kustannuksia. Mikäli yksiselitteistä syytä kosteudelle ei löydy, ja ryömintätilassa on havaintojen perusteella useita mahdollisia kosteuden aiheuttajia, ryhdytään toimenpiteisiin jotka a) talon omistajan resurssit huomioiden on mahdollista toteuttaa ja b) ovat taloudellisesti järkeviä huomioiden rakennuksen elinkaari. Ryömintätilassa oleva kosteuden aiheuttajan poistaminen voi olla kallista puuhaa.

Kun kosteuden lähde on poistettu tai poistunut, ei ongelma vielä ole täysin korjattu. Sen lisäksi tulee selvittää, mitä vaurioita ryömintätilan kosteus on aiheuttanut rakennukselle ja onko alapohja epätiivis. Täysin suoraa ohjetta ei voida antaa eikä tämä ole ohjeistus asiaan. Tämä on vain tyypillinen tapausesimerkki, jonka kaltaisia esimerkkejä on tullut vuosien saatossa vastaan.

Jokainen rakennus on yksilöllinen, ihmiset sen ovat rakentaneet, ihmiset ovat siinä asuneet ja ihmiset ovat sitä korjanneet. Virheitä voi tulla rakennusaikana, käytön aikana tai huollon aikana. Tilannetta tulee tarkastella laajassa mittakaavassa ja ottaa huomioon nämä edellä mainitut muuttuvat tekijät.

Kun havaitset asumisterveysongelmia, kutsu ammattilainen

Kun havaitset ongelmia sisäilmassa, kutsu paikalle ammattilainen, jolla on kokemusta pientaloista, niiden elinkaaresta, rakentamisesta ja kunnostamisesta. Yleisimmät sisäilmaongelmat kertovat rakenteiden toimimattomuudesta, jolloin rakennustekniikan asiantuntija on oikea ihminen tähän ensitapaamiseen. Hän osaa tarkastella rakennusta rakennusteknisesti, kartoittaa mahdolliset riskin paikat ja ehdottaa oikeanlaisia toimenpiteitä. Hän osaa myös kertoa eri toimenpiteiden arvioidut kustannukset ja millaisia tuloksia tutkimuksella on saavutettavissa.

Sisäilman mittaus ei kerro kaikkea

Pelkkä sisäilman mittaaminen ei kerro muuta kuin onko mahdollista ongelmaa vai ei. Mittaukset ovat niin herkkiä, että ne antavat helposti myös virheellisiä tuloksia. Homeinen leipä, hieman ennen mittausta pois viety biojätepussi, jääkaapin puhdistamaton tiiviste, säätämätön ilmanvaihto, jolloin korvausilmaa tulee lattiakaivosta, voivat antaa ns. helpon vastauksen, indikaation sisäilmaongelmasta. Nämä eivät ole kuitenkaan vastauksia ongelmaan.

Virheellisen sisäilmamittauksen tuloksen kumoaminen tulee monesti kalliiksi ja vaikeaksi todentaa muuksi. Täysin terve rakennuskin voi saada hometalopaperit, mikäli mittausta ei ole tehty asianmukaisesti. Suosituksena on siis ensin selvittää rakennusteknisen asiantuntijan toimesta rakenteet ja niiden toimivuus. Vasta kun muilla menetelmillä ei ole saatu ongelmaa poistettua, voidaan arvioida, onko sisäilma laadun mittaamisesta hyötyä kohteessa.

Asuntokauppa ja asiakirjat

Asuntokaupan yhteydessä tulee esittää kaikki asiakirjat ja tutkimukset, mitkä rakennukseen on tehty. Virheellinen mittaustulos voi olla siis kohtalokas. Asiantuntija osaa huomioida myös nämä tilanteet suositellessaan rakennukseen tutkimuksia ja mitä vaikutuksia on tutkimustuloksilla on kohteen kannalta.

____

Kirjoittaja: Riikka Lintukangas

Kuntotarkastaja Jussi Lintukankaalla AKK on lähes 20 vuoden kokemus kuntotarkastuksista. Riikka Lintukangas on ollut päivittäin mukana kuntotarkastajan työssä vuodesta 2013 lähtien. Samalla Riikka on kouluttautunut alan vaatimusten mukaan ja hankkinut lisäpätevyyttä toimimaan vaativassa asiantuntijatyössä rakennusten kunnossa ja ylläpidossa. Olemme valmiita auttamaan sinua sisäilmaongelmiin liittyvissä asioissa. Katso yhteystiedomme tästä >

Laadukkaasti ja ammattitaidolla tehty tarkastus luo turvaa arkeen!

____

Haluatko tietää lisää?

Tutustu hometalkoot.fi

Tutustu Sisäilmayhdistys.fi rakennusterveysasiaa

Valviran asumisterveystietoa

Lue pesutilojen kosteusmittauksesta >

Kuva: shutterstock.com